Kannabiksen dekriminalisointia ajavat väittävät virheellisesti, että huumeiden vastainen taistelu on hävitty. Samoin väitetään kieltopolitiikan olevan väärä tapa ehkäistä huumeiden käyttöä. Tilastot todistavat kuitenkin toisin. Suomi on matalan huumeidenkäytön maa verrattuna muihin Euroopan maihin, puhumattakaan maailman mittakaavassa.
Ilkka-Pohjalaisen pääkirjoitus pe 29.7: ”Kaikki huumeisiin liittyvä on kriminalisoitu, ja käyttöä seuraavien ongelmien kohdatessa ensimmäinen paikalle saapuva on poliisi”. Juuri näin sen on oltava. Huumekuskin aiheuttama liikenneonnettomuus, huumeiden hankkimiseksi tehty omaisuusrikos tai väkivallanteko on ehdottomasti poliisiasia.
Hoitoonohjaus ja hoito ovat terveydenhuollon sektoriin kuuluvaa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että hoidon määrässä ja saatavuudessa on parantamisen varaa. Tähän on panostettava.
Hoitovajeen ratkaisuksi on vaadittu kannabiksen dekriminalisointia. Se ei kuitenkaan millään tavalla auta liian pienen hoitoresurssin ongelmaan. Päinvastoin se lisää hoitovajetta. Maissa, joissa kannabis on liberalisoitu, on havaittu sen käytön lisääntyminen. Eikä pelkästään kannabiksen vaan myös alkoholin käyttö on lisääntynyt.
Päihdehoidon kriisiytymistä lisäävät vielä muut havaitut ongelmat: lisääntyneet psykoosit, ahdistuneisuus, depressio-oireet, kannabismyrkytysten kasvu, palovammat, huumeratit ja lasten THC-myrkytykset.
Suomessa on saatu hyviä tuloksia tupakoinnin vähentämisessä. Siinäkin keskeisinä keinoina ovat kiellot ja rajoitukset. Jos nyt tehtäisiin päätös kannabiksen dekriminalisoinnista, niin se vesittäisi hyvän kehityksen, joka on saatu aikaan tupakoinnin ja sen myötä aikanaan tupakointisairauksien vähentymisenä. Onhan kannabiksen yleisin käyttötapa polttaminen ja vieläpä ilman mitään suojaavia filttereitä.
A-Klinikka Oy:n toimitusjohtajaa, johtavaa ylilääkäriä Kaarlo Simojokea häiritsee se, miten Portugalin esimerkkiä Suomessa käytetään. Pääasia mallissa ei ollut dekriminalisaatio vaan toimivan hoitoonohjaus ja hoitojärjestelmän rakentaminen. Sillä muutos saatiin aikaan; dekriminalisaatiolla vain poistettiin syy olla hakeutumatta hoitoon.
Suomessa lääkärit eivät tee ilmoitusta poliisille huumepotilaasta. He ovat vaitiolovelvollisia kaikissa terveysasioissa.
Simojoki muistuttaa, että ihmisen neurologinen järjestelmä kehittyy jopa 26-vuotiaaksi asti, jolloin päihteen vaikutukset nuoreen ovat erilaiset vanhempiin ikäluokkiin verrattuna. Nyt kannabiskeskustelu painottuu hyvin sosiaalisesti pärjäävien satunnaiskäyttäjien näkökulmaan. Siinä ei nähdä ongelmia, joita muut ryhmät, esim. nuoret ja syrjäytyneet, joutuvat kokemaan.
Ilkka-Pohjalaisen pääkirjoitus painottaa:” Huumeiden käyttö, hallussapito ja välittäminen ovat Suomessa rikos eikä siihen pidä kannustaa edes piiloviestein.”
Ilpo Pernaa
Kauhava