Lahtelaislähtöinen ja nyt Helsingissä asuva toimittaja-kirjailija Antti Eerola sai tänä keväänä valmiiksi suururakan Suomen jalkapallomaajoukkueen yli satavuotisesta historiasta.
Eerolan teos Punapaidoista Huuhkajiksi tuo eteemme mitä suurinta surua, mutta samalla myös joitakin ilonpilkahduksia.
Jalkapallomaajoukkueemme tie on ollut kivinen ja vaikea, eikä siinä usein ole joulua nähty, joulukuusi kylläkin – joulukuuseksihan kutsutaan nykyisen päävalmentajan Mixu Paatelaisen jo vuosi käyttämää 4-3-2-1-pelitaktiikkaa.
– Raaka totuus on, että Suomi ei ole milloinkaan pelannut peräkkäin kahta oikein hyvää jalkapallomaaottelua, Lahden Reippaan kasvatti Antti Eerola sanoo.
Eerolalla, 57, on ollut kova joskin kiehtova työ Suomen pelien ja niiden taustojen setvimisessä, sillä ensimmäisen jalkapallomaaottelun Suomi pelasi jo 22. lokakuuta vuonna 1911. Toisin sanoen: Eerola tutki jalkapallomaajoukkueemme tekemisiä yli sadan vuoden ajalta – tutki, taustoitti, vertaili ja kirjoitti.
– Työni kesti kaikkiaan puolitoista vuotta, Eerola kertoo.
Eerola itse on seurannut aktiivisesti Suomen jalkapallomaajoukkueen tekemisiä vuodesta 1965. Tuolloinen pikku-Antti joutui Helsingin Olympiastadionilla toteamaan Suomen häviön Skotlannille MM-karsintaottelussa luvuin 1–2.
Mielenkiintoisia tekosyitä. Kirjaa tehdessään Eerolaa inspiroi kaikkein eniten ajanjakso vuosien 1935 ja 1945 välillä.
– Tämä johtunee osaltaan siitä, että historia kiinnostaa minua valtavasti, eikä jalkapallo ole mikään erillinen tai irrallinen osa-alue, vaan se on osa historiaa, kulttuuria ja elämänmenoa, Eerola muistuttaa.
STT:n kulttuuritoimittajana viidentoista vuoden vankan rupeaman tehnyt Eerola on lukenut tarkkaan ja monelta kantilta maaotteluissa ja niiden välillä tapahtuneita asioita. Selitysten kirjokin on suorastaan huikea.
– Kun Suomi hävisi muinoin Virolle, häviöstä syytettiin äärettömän epätasaista kenttää, kuumaa ilmaa sekä mereltä tullutta pahaa löyhkää, joka vei pelihalut pelaajilta, Eerola kertoo.
Punaisissa pelipaidoissa pitkän retkensä aloittanut Suomen jalkapallon A-maajoukkue on pelannut 87:ä eri maata vastaan. Vuonna 1943 Suomen vastustajana oli jälleen kerran Unkari.
– Ennen ottelua stadionilla paasatessaan palloliiton puheenjohtaja Erik von Frenckell luonnehti Suomen ja Unkarin maajoukkueiden kohtaamista veljeskansojen toverilliseksi tapaamiseksi ja rauhanomaiseksi kädenpuristukseksi. Tämän kunniaksi Unkarin pelaajille lahjoitettiin illalla maaottelun päätöstilaisuudessa puukot, Eerola kertoo kirjassaan.
Hannu Ranta