Jemenin huthien ilmoittama Saudi-Arabian merisaarto lisää epävarmuutta maailmantalouteen, vaikka hutheilla ei ole samanlaista kykyä tukkia laivaliikennettä Punaisellamerellä kuin Iranilla on Hormuzinsalmella, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Vaikka huthit eivät pystyisikään tekemään huomattavaa tuhoa Punaisellamerellä, muutamakin osuma on laivaliikennöitsijöille liikaa.
– Jos olet siviililiikenteen laivanvarustaja, niin 1–2 prosentin mahdollisuus osumalle riittää jo, että vakuutusyhtiöt nostavat vakuutusmaksut todella korkealle ja laivayhtiöt harkitsevat, onko se riskin väärti, Ruohomäki avaa STT:lle.
Osumia on jo tullut. Huthit kertoivat torstain vastaisena yönä viestipalvelu Telegramissa, että kaksi saudiarabialaista öljytankkeria rikkoi huthien asettamaa merisaartoa. Huthit kertoivat iskeneensä ohjuksilla ja drooneilla aluksia vastaan. Saudiarabialainen lähde vahvisti iskun ainakin toiseen tankkereista.
Pitkä kiertoreitti
Jos Punaisellamerellä ei enää uskalla kulkea, laivaliikenne joutuu kiertämään Afrikan. Palattaisiin aikaan ennen Suezin kanavaa.
– Sehän nostaa kansainvälisen merenkulun, tavaraliikenteen ja energianviennin hinnat. Siitä tulee taas iskua maailmantalouteen, Ruohomäki sanoo.
– Huono juttu, hän lisää.
Erityisesti Aasia on varsin riippuvainen Lähi-idän öljystä, Ruohomäki muistuttaa. Jos Punaisellamerelläkään ei voida kuljettaa öljyä, seuraukset voivat olla pahimmillaan vakavat.
– Taloustieteilijät käyttävät termiä stagflaatio, eli talouden taantumaan yhdistettynä inflaatio. Kyllähän se on aika myrkyllinen cocktail, jota kukaan ei halua nähdä. Tai no huthit ja Iran haluavat.
Vuosia konfliktia
Hutheilla on pitkä historia Saudi-Arabian kanssa. Sota Saudi-Arabiaa vastaan alkoi jo 2000-luvulla. Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit tekivät pitkään raskaita iskuja hutheja vastaan, kunnes niiden välille sovittiin aselepo vuonna 2022.
Ruohomäen mukaan huthit ovat jo jonkin aikaa hakeneet syytä palata taisteluihin. Huthien hallinnoimalla alueella menee huonosti, joten taisteluihin palaamalla huomion voi saada muualle ja ongelmista syyttää saudien tukemaa Jemenin laillista hallitusta.
Toisaalta Iranin sota on merkittävä taustatekijä, mikä on saanut huthit aktivoitumaan.
– Huthit ovat saaneet vuosien ajan sotilaallista, poliittista ja taloudellista tukea Iranilta, Ruohomäki muistuttaa.
Useat laivat jo kääntyneet
Jemenin huthien sotilashallinnon mukaan merisaarto on vastaus siihen, että Saudi-Arabia on saartanut huthien satamia ja lentokenttiä sekä iskenyt lentokentälle.
Saudi-Arabia on tuominnut saartoaikeet ja sanonut maan tukevan Jemenin keskushallintoa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi torstaina sosiaalisessa mediassa Yhdysvaltojen rankaisevan sekä Irania että hutheja, jos huthit jatkavat iskuja laivoihin.
Laivaliikenteen seurantatietojen mukaan useat laivat ovat saartoilmoituksen jälkeen muuttaneet kurssiaan ennen saapumistaan Jemenin edustalle. Huthit ovat lisäksi lähettäneet varoitusviestejä aluksille radioyhteyksin.
Aiemmin huthit ovat häirinneet laivaliikennettä tekemällä iskuja Bab el-Mandebin salmella, joka on tärkeä vesiväylä Aasian, Persianlahden ja Euroopan välillä.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.
