Pohjoismaiden ensimmäisen kasvojensiirron suorittanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tiimi selvittää parhaillaan mahdollisuutta kahden ulkomaalaisen potilaan leikkaukselle Suomessa.
Viime vuoden ensimmäistä leikkausta johtaneen plastiikkakirurgian dosentin Patrik Lassuksen mukaan kyseiset potilaat ovat Pohjoismaiden kansalaisia.
– Vammojen puolesta nämä nyt arvioitavat kaksi ulkomaalaista potilasta vaikuttavat soveliailta leikkaukseen. Psyykkisen sopivuuden lisäksi on tosin arvioitava myös potilaiden muut sairaudet.
Kahden pohjoismaalaisen potilaan lisäksi tiimiä on pyydetty arvioimaan myös muutaman suomalaisen potilaan mahdollisuutta leikkaukseen.
Lassus pitää täysin mahdollisena, että ainakin muista Pohjoismaista tultaisiin lähivuosina lähettämään Suomeen potilaita kasvojensiirtoon.
– Se ei ole ollenkaan utopiaa. Pohjoismaiden lisäksi tänne voitaisiin lähettää potilaita muistakin maista.
Lassus onkin käynyt luennoimassa aiheesta ulkomailla muissa Pohjoismaissa sekä Virossa.
Lopulta potilaan lähettäminen Suomeen on kuitenkin kiinni lähettäjämaan päätöksestä. HUS ei tee suoraan sopimuksia valtioiden välillä, vaan aloite lähtee yksittäisestä sairaalasta.
– Kasvojensiirto ulkomailla on suuri prosessi lähettävälle maalle sekä kustannusten osalta että logistisesti. Potilas joutuu viettämään Suomessa pitkän ajan, hän sanoo.
Tiimi on valmis jo toiseen kasvojensiirtoon HUS:n tiimi on tällä hetkellä valmis toiseen kasvojensiirtoleikkaukseen. Vain luovuttaja puuttuu.
– Potilaalla on samantyyppinen vamma kuin edelliselläkin potilaalla, eli kasvojen vaikea ja laaja-alainen murskavamma. Hänellä on myös runsaasti vaivoja vammansa vuoksi, Lassus sanoo.
Kasvoja odottavalle potilaalle on tarkoitus siirtää iso osa kasvojen pehmytkudoksia sekä ylä- ja alaleukaa.
Aivokuolleen luovuttajan tulee olla suurin piirtein samanikäinen ja kokoinen potilaan kanssa. Myös luovuttajan ihon kudostyypin tulee olla sellainen, ettei potilaan keho ala hylkimään sitä.
Operaatioon liittyykin paljon riskejä.
Kasvojensiirtoja on tehty maailmalla yhteensä 40, joista 5 on johtanut potilaan kuolemaan.
Ennen leikkauspäätöstä tehtävillä potilaan psykologisilla testeillä on arvioitu, sopeutuuko potilas uusiin kasvoihinsa ja onko hän sitoutunut hoitoon loppuelämäkseen.
– Mikäli potilas ei sitoudu hoitoon ja jättää hyljintälääkkeet syömättä, on lähes varmaa, että hän sairastuu vakavasti, kasvosiirre voidaan menettää ja potilas kuolla.
Kasvojensiirron saaneet potilaat ovat kärsineet useimmiten palo- tai ampumisvammoista sekä eläinten puremisen aiheuttamista vammoista. Kasvojensiirtoja on tehty myös epämuodostumien vuoksi.
PÄIVI LAKKA, Lännen Media
