Huo­men­na se sitten alkaa: sa­li­ban­dy­lii­gan vii­mei­nen fi­naa­li­sar­ja

Tänä keväänä pelataan salibandyliigan loppuottelut viimeisen kerran paras viidestä -systeemillä. Vuoden kuluttua mestaruus ratkaistaan kerrasta poikki -systeemillä yhdessä ainoassa loppuottelussa eli suomalainen salibandy saa oman "Super Bowlinsa".

SPV ja "Hirvilauma" Happee aloittavat finaalisarjan huomenna sunnuntaina Jyväskylässä. Seurat ovat kohdanneet pudotuspeleissä tätä ennen vain kerran. Keväällä 2012 SPV pudotti Happeen välierissä otteluvoitoin 3-0. Runkosarjassa SPV voitti kohtaamiset viisi vuotta putkeen, kunnes toissakaudella Happee sai taian rikotuksi ja voitti molemmat ottelut.

Happee on siis tuttuakin tutumpi kiistakumppani. Kenen hirviuroksen kanssa on tullut väännettyä eniten vuosien saatossa, SPV:n takalinjojen vahva vääntäjä Miika Malkamäki?

– Liekö sitä kenenkään kanssa tarvinnut liikoja vääntää, mutta sanotaan Hynysen Velsa. Hänen kanssaan ajautuu yleensä ainakin kerran ottelussa lähekkäin.

Käydäänkö kaukalossa paitsi fyysistä, myös henkistä taistelua eli riittääkö pelaajilla taistelun tuoksinassa juttua toisilleen?

– Onhan näillä kentillä kaikenlaista koiranleukaa ja suupalttia, mutta lähtökohtaisesti ne jutut ovat melko "väsyneitä". Poikkeuksiakin toki löytyy, ja saattaahan sitä sutkautuksillaan joku hiipiä varomattoman vastustajan ihon alle sekoittaen näin hänen pasmojaan. Itse vaihdan toisinaan sanan taikka virkkeen tuttujen vastapelaajien kanssa, mutta tuntemattomia en puhuta tai kuuntele juurikaan. Siellähän saattaisi joku vielä haukkua tyhmäksi ja sitten oltaisiin kallella kypärin.

Aloitatte vieraissa. Onko väliä sillä?

– Toki kotiyleisön edessä on mukavaa pelata, mutta voittoja on saatava muualtakin. Ei siis väliä.

ESA KIVIMÄKI

Ilmoita asiavirheestä