Markku Ylitalon ja Kirsi Varilan pelloilla kasvaa viljaa, jota ei kovin yleisesti viljellä. Ensimmäiseen kylvökertaan tarvittu siemenvilja löytyi yllättäen oman maatilan riihestä Evijärvellä.
Kyseessä on mustakaura, suomalainen alkuperäislajike Heljä. Ylitalo ei tiedä aivan tarkkaan, milloin tummakuorista kauraa on viimeksi kylvetty yli 400-vuotiaalla tilalla.
– Isälläni ei ollut sitä, mutta vaarini viljeli.
Ylitalo ja Varila tuottavat mustakauraa Evijärvellä ja Vimpelissä yhteensä 40 hehtaarilla. Se kasvaa melkein isännän kainalon korkeuteen.
– Viime vuonna sitä oli 28 hehtaarilla, silloin korjasimme satoa ensimmäistä kertaa myös elintarvikkeeksi. Satoa tuli lähes kolme tuhatta kiloa hehtaarilta. Kahtena edellisvuotena viljelimme sitä myyntiin vain hevosten rehuksi.
He toteavat, että maatiaiskauraan erikoistuminen tuntuu hyvältä.
– Nyt on ruvettu arvostamaan perinteistä tuotantoa. Saamme olla siinä mukana ja tuottaa lähiruokaa, Varila lisää.
Tilan päätuotantosuunta on hevosen heinä. Sitä kasvaa 200 hehtaarilla, ja viime vuonna tilalta lähti yli 50 rekallista heinää. Lisäksi tila urakoi pyöröpaalausta ja niittoa.
Vuonna 2020 mustakauran Heljää viljeltiin Suomessa 47 hehtaarilla ja seuraavana vuonna 122 hehtaarilla. Tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksessa Ruokavirastolle ilmoittamiin lajiketietoihin.
Etelä-Pohjanmaalla on ainakin toinen tuottaja, Korvalaanen Oy Ilmajoella. Mustakauraa kasvaa kymmenellä hehtaarilla hevosten rehuksi, elintarvikkeiksi ja lyhteiksi.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Maarit Heinonen tietää kertoa jotakin mustakauran historiasta.
– Siitä on kirjattu tietoja muistiin 1910-luvulla. Mustakaura oli arvokas, koska se sopeutui oloihimme riittävän lyhyen kasvuaikansa puolesta. Jo silloin tuli ruotsalaisten jalostamia keltakauralajikkeita, mutta mustakauralle oli plussaa se, että sen sato valmistui nopeammin.
Kauran kotimainen lajikejalostus oli alkanut 1900-luvun alussa, ja ensimmäiset lajikkeet olivat valintajalostettuja maatiaismustakauroista.
1930-luvulla kaurasuurimoiksi haluttiin keltajyväisiä lajikkeita, ja Suomessakin alettiin viljellä enemmän ruotsalaisia lajikkeita ja sitten uusia suomalaislajikkeita.
– Ne olivat suurijyväisempiä, satoisampia ja matalakortisempia kuin mustakaura. Maanviljely alkoi koneellistua, joten oli helpompi puida matalaa kasvustoa. Lopulta mustakaura väistyi.
Kauran uusi aika
Maatiainen ry:n jäsen Timo Rantakaulio tuumaa, että mustakaura tuli Suomessa muotiin ehkä 1500-luvulla.
– Luulisi, että sitä viljeltiin siitä jo ainakin 500 vuotta aiemmin.
Hän harmittelee sitä, että viljojen maatiaiskannat ovat hävinneet lähes kokonaan.
– Parhaiten on tallella ruislajikkeita. Yhdistyksemme auttaa säilyttämään ja levittämään Suomeen sopeutuneita kasveja, marjoja ja hedelmiä sekä puolustaa alkuperäiskarjaa ja maisemia. Siemenpuodissamme on Heljääkin myynnissä.
Rantakaulio kertoo vielä, miten alkuperäislajikkeen nimeksi tuli Heljä.
– Elimäkeläinen viljelijä Heikki Seppälä löysi Kymijoen länsipuolelta Kytö-lajikkeiselta kaurapelloltaan tummajyväisen röyhyn 1990-luvulla. Hän nimesi uudelleen löytyneen mustakauran vaimonsa mukaan.
Rantakaulio toteaa, että nyt on kauran uusi aika.
– Siihen vaikuttavat ainakin sen terveellisyys ja suomalaisuus. Maatiaisvehnätkin ovat nousseet kuluttajien suosioon.
Maarit Heinonen on mukana toimeenpanemassa kansallista kasvigeenivaraohjelmaa. Hän toteaa, että Heljä on suomalaista kasviperintöä ja arvokasta peltoviljelyn monimuotoisuuden ja kulttuurihistorian kannalta.
– On hienoa, että sitä viljellään uudelleen, viljelemällä se säilyy parhaiten. Suomalaisten kulutustottumuksilla on jälleen mahdollisuus muuttua, kun saamme maatiloilta uusia mustakauratuotteita kuluttajille.
Heinosen mukaan suomalaisesta kasviperinnöstä pitäisi puhua enemmän.
– Se on unohtunutta historiaamme. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on runsaasti vanhoista lajikkeista valmistettuja tuotteita.
Myymälä myymälältä
Mitä viljelijät odottavat mustakauralta?
– Pikku hiljaa tunnettuutta. Pidämme somemeteliä, pyöritämme verkkokauppaa ja yritämme saada tuotteitamme kauppoihin, Ylitalo vastaa.
Kaksikko aloitti Lappajärveltä, Vimpelistä ja Leviltä. Nyt tuotteita on 22 myymälässä ja 2 ravintolassa.
Varila pitää puuromaistatuksia maakunnan kaupoissa.
– Läheisen Särkikylän koulun väelle veimme puuroainekset keväällä. Järviseudun Rekoon osallistumme 14. kesäkuuta. Heinäkuussa olisi Okra-maatalousnäyttely Oripäässä, ja suunnittelemme myös messumatkaa Ruotsiin.
Viljelijät haaveilevat automaattisesta pussituslinjastosta erilliseen rakennukseen. Nyt kesätyöntekijä pussittaa hiutaleet ja suurimot käsikäyttöisellä laitteella keittiön pöydän päässä.
– Unelmana on sekin, että saisimme tuotteemme suureen tukkuun ja niiden myynti ja markkinointi työllistäisivät yhden henkilön kokonaan.
Ruokaviraston rehujaoston ylitarkastajan Nora Mäntysaaren parin vuoden takainen suorapuheinen blogiteksti on hieman hämmentänyt Ylitaloa ja Varilaa. Mäntysaaren mukaan mustakaura on samaa kauraa kuin keltakaura eikä mustakaurarehulla ole erityisiä terveysvaikutuksia verrattuna tavalliseen kaurarehuun.
– Välillä tulee vastaan väittämiä, joilla ei ole tieteellistä perustetta, lRuokavirasto puuttuu niihin, Mäntysaari sanoo Ilkka-Pohjalaiselle.
Luken Heinonen kertoo, että mustakaurakantojen tämän kesän sadosta tehdään ravintoaineanalyysejä Monimuotoisuutta peltoon -hankkeessa.
