Suomen olympiakomitean puheenjohtajan Petteri Kilpisen ääneen lausuma tavoite voi kuulostaa vaatimattomalta, kun pitkän ja kiihkeän julkisen keskustelun jälkeen suomalaista huippu-urheilujärjestelmää nyt uudistetaan.
– Jos osumatarkkuus saataisiin vähän paremmaksi, Kilpinen sanoi Helsingissä järjestetyn huippu-urheilun paneelikeskustelun jälkeen STT:lle.
Tavoite ei kuitenkaan ole vähäinen, sillä sen keskipisteessä on huippu-urheilujärjestelmän todennäköisesti vaikein ja virheille alttein kysymys: lahjakkuuksien tunnistaminen.
Julkisia tukia on jatkossa tarkoitus jakaa tiukemmin rajatulle urheilijajoukolle. Potentiaalisimmiksi menestyjiksi arvioidut urheilijat saavat enemmän tukea, mutta tuen saajien määrä todennäköisesti vähenee.
Ja silloin edessä on lahjakkuuksien identifioiminen, jota sekoittavat muun muassa urheilijoiden eriaikainen kehittyminen, erilaiset päätöksenteon ja ajattelun vinoumat, urheilijoiden erilaiset taustat ja kognitiiviset kyvyt sekä valmennusjärjestelmän toiminta ja valinnat. Sekä tietysti sattuma ja tuuri – joihin Kilpinen itsekin viittasi ja joiden taakse hän vaati katsomaan.
– Meidän pitää mennä seuraavalle tasolle, Kilpinen linjasi.
Mihin viiva vedetään?
Ensi viikolla urheiluministeri Sandra Bergqvist (r.) nimittää uuden, riippumattoman asiantuntijaryhmän, jonka kooksi tullee kahdeksan henkeä. Asiantuntijaryhmä tulee Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ja Huippu-urheilun instituutti Kihun rinnalle miettimään kriteerejä, joilla tukiurheilijoita valitaan.
Päätöksenteon tueksi Kihu tuottaa dataa.
– Totta kai siinä tehdään yhteistyötä. Asiantuntijaryhmän, Olympiakomitean ja meidän pitää yhdessä löytää se, että mihin viiva niin sanotusti vedetään, Kihun toimitusjohtaja Arto Kuusisto sanoi.
– Monessa maassahan on niin, että jos olet olympialaisissa kahdeksassa, kuulut joukkoon, jos olet yhdeksäs niin et kuulu. Se on tosi raaka. Tuleeko Suomen mallista tällainen vai onko siinä vivahteita? Kuusisto jatkoi.
Kuusisto halusi nostaa pöytään menestyksen lisäksi urheilijalta vaadittavat asiat.
– Äärettömän olennainen on esimerkiksi nuoren urheilijan oma tahtotila, halukkuus ja motivaatio.
Tuettavat urheilijat jaetaan kahteen ryhmään. Team Finlandiin kuuluminen edellyttää menestymismahdollisuutta arvokisoissa vuoden tai kahden sisällä.
– Heidän kohdallaan kyse on siitä, että nyt me käännetään se kahdeksas sija mitaliksi, Kilpinen linjasi.
Next Generation (Uusi sukupolvi) tarkoittaa nuoria urheilijoita, joiden menestyspotentiaali aikuisten arvokisoissa on vielä useamman vuoden päässä.
Asiantuntijaryhmän jälkeen valitaan huippu-urheiluyksikön uusi johtaja, jonka nimen pitäisi Kilpisen mukaan olla selvillä juhannukseen mennessä. Haastatteluun on kutsuttu 12 hakijaa, joista noin puolet on ulkomaisia.
Huippu-urheiluyksikköä johti viime syksyyn asti Matti Heikkinen, joka siirrettiin sivuun Pariisin olympialaisten jälkeen. Tehtävää hoiti vt. johtajan tittelillä Jaana Tulla, jolta otettiin johto- ja esihenkilötehtävät pois tiistaina hänen rattijuopumustuomionsa tultua julki aiemmin toukokuussa.
Kilpinen korosti, että huippu-urheilujärjestelmä on jatkossa verkosto.
– Me rikotaan nyt näitä rajoja, että meidän osuus on tässä ja teidän tässä. Suomalaisessa urheilussa on vähän rahaa, mutta sitä vähääkin on käytetty aika tehottomasti, koska me tehdään joka paikassa samoja asioita.
