Huh­ta­saa­ri ar­vos­te­lee kil­pai­li­jaan­sa: "Väy­ry­nen äänesti Lis­sa­bo­nin so­pi­muk­sen puo­les­ta, vei meidät EU:hun ja otti Kreikan euroon"

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari näkee itsensä osana uutta modernia kansallismielisyysliikettä. KUVA:
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari näkee itsensä osana uutta modernia kansallismielisyysliikettä. KUVA:

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari haluaa Suomen oman rahapolitiikan ja itsenäisen päätösvallan takaisin sekä "haittamaahanmuuton" kuriin.

Perussuomalaisten presidenttiehdokasta Laura Huhtasaarta motivoi vaalikampanjointiin se, että hänellä on missio.

– Haluan oman rahapolitiikan ja itsenäisyyden takaisin ja "haittamaahanmuuton" kuriin. Ymmärrän, ettei presidentti näistä yksin päätä, mutta muutos lähtee yksilöistä. Eikö olisi mukavaa, että se lähtisi presidentistä, hän kysyy.

Arvojohtajana Huhtasaari haluaisi avata kansan silmät, jotta kampanjointi EU:n puolesta loppuisi.

Toisen EU-kriittisen ehdokkaan Paavo Väyrysen mukaantulon presidentinvaaleihin hän näkee mahdollisuutena saada lisää tilaa näkemyksille, joista muut ehdokkaat haluavat vaieta.

– Väyrynen puhuu samalla tavalla EU:sta ja eurosta, vaikka hän äänesti Lissabonin sopimuksen puolesta, vei meidät EU:hun ja otti Kreikan euroon, Huhtasaari luettelee.

Väyrynen kääntyi EU-kriittiseksi vasta sen jälkeen, kun hän oli ensin kannattanut Suomen EU-jäsenhakemuksen jättämistä. Väyrysen virheeksi Huhtasaari lukee myös sen, että Väyrynen äänesti europarlamentissa tyhjää turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten taakanjakosopimuksesta EU-maihin.

– Suomalaisista mepeistä vain Jussi Halla-aho (ps.) äänesti vastaan.

Väyrysen tavoin Huhtasaari ihmettelee sitä, että presidentti Sauli Niinistö näyttää haluavan tulkita EU:n Lissabonin sopimuksen avunantolauseketta niin, että se olisi sotilaallisesti velvoittava.

– Se johtaa EU-armeijaan ja vie suvereenisuuden. Mutta eivät muutkaan maat halua sopimusta niin tulkita, koska suurin osa EU-maista on Natossa. EU:n avunanto voi tarkoittaa vaikka villasukkia, Huhtasaari kärjistää.

Hän huomauttaa olevansa tästä asiasta toista mieltä Niinistön kanssa, vaikka muuten onkin antanut tälle tunnustusta hyvien suhteiden ylläpitämisestä ulkovaltoihin.

Huhtasaari hyväksyy Suomen solmimat puolustusyhteistyösuhteet Britannian ja USA:n kanssa, vaikka korostaa oman puolustuksen merkitystä ja haluaisi maamiinat takaisin.

EU-maiden rakenteellisesta puolustusyhteistyöstä Huhtasaari kannattaa ainakin puolustusteollisuuden yhteistyötä, joka tukee Suomen asevientiä. EU:n hän palauttaisi kauppaliitoksi.

Isäntämaasopimusta Naton kanssa Huhtasaari pitää lähinnä teknisensä sopimuksena, joka ei anna lupaa käyttää maatamme vihollisuuksiin.

Nato-jäsenyydestä Huhtasaari sanoo, ettei nykyisessä jännittyneessä tilanteessa "kannata hirveästi venettä heilutella".

– Naton 5. artiklakaan ei ole sataprosenttinen turvatakuu, eikä jäsenyyden hakeminen ole ongelmatonta. Kyllä Venäjä siihen reagoi, hän sanoo.

Venäjään Huhtasaari haluaisi presidenttinä säilyttää käytännönläheiset ja hyvät suhteet.

Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Simon Elon vihjailut, että Venäjä käyttäisi perussuomalaisia asiansa ajamiseen, saavat Huhtasaarelta hersyvät naurut.

–Venäjältä ei tule vaalikampanjaan senttiäkään.

Kysymykseen, miltä sitten tuntuu, kun Venäjä-yhteyksistä epäilty MV-julkaisu kehuu, Huhtasaari vastaa sanomalla, ettei tiedä sen rahoituksesta mitään eikä voi käskeä eikä kieltää sitä kirjoittamasta.

–Koenko sen kirjoittelun kiusalliseksi riippuu siitä, mitä se kirjoittaa. Vaihtoehtomedioista tykkään Oikea Mediasta, Huhtasaari sanoo.

Oikeuden hajottaa eduskunta Huhtasaari haluaisi palauttaa presidentille. Hän käyttäisi tätä valtaoikeutta kuitenkin vain, jos mitään ei saada aikaiseksi tai mennään ihan väärään suuntaan.

Turvapaikanhakijoiden tungoksen aikana 2015 Huhtasaari olisi presidenttinä vaatinut Suomea sulkemaan heiltä länsirajan ja uhannut muussa tapauksessa eduskunnan hajottamisella, jos valtaoikeudet olisivat olleet samat kuin Kekkosen aikaan.

Kansalaisiin Huhtasaari pitäisi presidenttinä yhteyttä muun muassa elvyttämällä Alli Paasikiven presidentinlinnassa järjestämät lastenkutsut.

Huhtasaari ihannoi Sveitsin mallista suoraa demokratiaa, jossa riittävä määrä kansalaisten allekirjoituksia vaatimuksen tueksi pakottaisi järjestämään vääräksi koetusta päätöksestä kansanäänestyksen.

Kansan kahtiajaon ja ääripäiden voimistumisen syynä Huhtasaari pitää sitä, että on tehty epäonnistunutta politiikkaa.

–Käännetään suunta niin, että voidaan tehdä myös onnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa ja että suomalaiset saisivat päättää omasta kohtalostaan.

Katso videolta, mitä Laura Huhtasaari ajattelee nähdessään kerjäläisen.

Seuraava presidentinvaalien ehdokashaastattelu julkaistaan 20. joulukuuta.

Kirsti Turkki

Ilmoita asiavirheestä