Helsingin hovioikeudessa alkoi maanantaina pääkäsittely poikkeuksellisessa rikosjutussa, jossa syytteessä on lahkojohtajaksi väitetty mies.
Syyttäjän mukaan Johanneksen kouluksi kutsutun henkisen koulun johtaja hyväksikäytti seksuaalisesti useita naisia erilaisten "hoitojen" varjolla. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi armenialaistaustaisen kuusikymppisen miehen vuonna 2019 kahden vuoden vankeuteen. Hovioikeudessa hän vaatii syytteiden hylkäämistä. Syyttäjä puolestaan hakee miehelle vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistusta.
Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että pääosin Saksasta johdettu koulu oli hyvin suunniteltu ja organisoitu lahko. Johanneksen koulun lisäksi sitä nimitettiin Henkisten tieteiden akatemiaksi.
Käräjäoikeuden mukaan lahkon "profeetta" käytti hyväkseen neljää suomalaisnaista alistamalla nämä seksuaalisten tekojen kohteeksi ja sukupuoliyhteyteen kanssaan. Pääosa teoista tapahtui ulkomaisissa seminaareissa, joihin naiset olivat matkustaneet. Teot tapahtuivat 2010-luvulla ja naiset olivat niiden aikaan kolmi- ja nelikymppisiä.
Puolustuksen mukaan kyse valemuistoista
Syytetty Davit Khachaturyan, 62, vaatii hovissa kaikkien syytteiden hylkäämistä. Asianomistajien yksityisyyden suojelemiseksi miehen koko hovivalitus on määrätty salaiseksi. Hänen asianajajansa ei maanantaina käsittelykiireiden vuoksi ehtinyt kommentoida valitusta STT:lle.
Puolustus sanoi käräjäoikeudessa, että eräs koulun toiminnassa aiemmin mukana ollut nainen, joka oli halunnut kostaa johtajalle, oli kehottanut naisia tekemään rikosilmoitukset. Puolustuksen mukaan on mahdollista, että naisten kertomuksissa on kyse valemuistoista, jotka kostoa halunnut nainen oli "istuttanut" heidän mieleensä.
Käräjäoikeudessa puolustus kiisti myös, että koulun toiminnassa olisi ollut kysymys lahkotoiminnasta.
Korkein oikeus hylkäsi aiemmin osan syytteistä
Käräjätuomion mukaan hyväksikäyttöä tapahtui Suomen lisäksi Espanjassa, Saksassa ja Armeniassa.
Jutussa suomalaisen tuomioistuimen toimivalta perustuu ulkomailla tapahtuneiden rikosten kohdalla kaksoisrangaistavuuteen. Väitettyjen tekojen pitää olla myös tekovaltion laissa rangaistavia ja sellaisia, joista olisi voitu tuomita rangaistus myös kunkin tekovaltion tuomioistuimessa.
Tästä käytiin käräjätuomion jälkeen oikeusprosessi, joka päättyi viime vuoden kesällä korkeimman oikeuden ratkaisuun. Korkein oikeus katsoi, että Armeniassa ja Saksassa lain muotoilut olivat sellaisia, ettei kaksoisrangaistavuuden vaatimus täyttynyt. Näin ollen syytteet, jotka koskivat Armeniassa ja Saksassa väitetysti tapahtuneita tekoja, hylättiin.
Hovioikeudessa on nyt kyse Suomessa ja Espanjassa väitetysti tapahtuneista teoista.