Helsingin hovioikeus on tuominnut kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa. Toimittaja Tuomo Pietiläinen tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja toimittaja Laura Halminen 80 päiväsakon eli reilun 4 000 euron sakkorangaistukseen. Heistä vain Pietiläinen työskentelee enää Helsingin Sanomissa.
Kolmannen, esihenkilöasemassa toimineen toimittajan syytteet hylättiin.
Oikeusjuttu koskee lehden joulukuussa 2017 julkaisemaa artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua juttusarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua.
Toimittajia syytettiin siitä, että he olivat yhdessä julkistaneet ja yrittäneet julkaista Helsingin Sanomissa tietoja, jotka oli säädetty salassa pidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi. Printti- ja verkkolehdessä julkaistuissa ja julkaistuiksi aiotuissa artikkeleissa oli kerrottu muun muassa Jyväskylän Tikkakoskella sijaitsevasta Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Syytteen mukaan tiedot olivat peräisin Puolustusvoimien salassa pidettävistä asiakirjoista tai muutoin Puolustusvoimien salassa pidettävää tietoa.
Toimittajat vastuuseen, vaikka eivät tehneet julkaisupäätöstä
Hovioikeus katsoi julkaistun ja julkaistavaksi aiottujen artikkeleiden sisältäneen tietoja seikoista, jotka ovat olleet Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.
Lisäksi hovi katsoi, että toimittajat voivat joutua vastuuseen turvallisuussalaisuuksien julkistamisesta tai niiden julkistamisen yrittämisestä, vaikka itse julkaisupäätöksen tekisikin toimituksen ylin johto. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi teon täyttäneen myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksen tunnusmerkistön siltä osin kuin julkaistavaksi aiottuja artikkeleita ei ollut julkaistu sellaisenaan tai lainkaan.
Hovioikeuden mukaan tietojen julkaisemista ei voitu perustella sillä, että kyse olisi yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkisuuteen saattamisesta.
– Kun artikkeleissa ja artikkeliluonnoksissa oli pyritty lähes pelkästään esittelemään Suomen ulkoiselle turvallisuudelle suurella todennäköisyydellä vahinkoa aiheuttavia turvallisuussalaisuuksia ilman, että kirjoituksilla pyrittiin riittävällä tavalla osallistumaan yleistä mielenkiintoa omaavaan keskusteluun, kysymys ei ollut sananvapauden rajoituksesta sen ydinalueella, hovioikeuden tiedotteessa sanotaan.
Hovioikeus määräsi käräjäoikeuden tapaan, että artikkeli on poistettava Helsingin Sanomien verkkosivuilta.
Hovioikeus: Sananvapauden rajoitus välttämätön
Hovin mukaan turvallisuussalaisuuksien julkistamisesta tai niiden julkistamisen yrittämisestä oli aiheutunut konkreettinen uhka sananvapaudelle ja muille perus- ja ihmisoikeuksille, joita Suomen kansallisella turvallisuudella pyritään suojaamaan. Hovioikeus katsoi, että Suomen ulkoinen turvallisuus ohitti näissä olosuhteissa toimittajien sananvapauden.
Sananvapauden rajoitus asiassa oli hovioikeuden mukaan välttämätön valtion ulkoisen turvallisuuden turvaamiseksi. Tämä rajoitus ei mennyt asiassa perusteltua pidemmälle, kun otettiin huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa toimittajien sananvapauteen.
– Toimittajilla ei siten ole ollut sananvapauteen perustuvaa oikeutusta julkistaa tai yrittää julkistaa nyt kysymyksessä olevia turvallisuussalaisuuksia, hovin tiedotteessa sanotaan.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.
HS seisoo toimittajansa takana
STT tavoitteli kommenttia tuomiosta Helsingin Sanomien toimitukselliselta johdolta, mutta lehden päätoimittaja Antero Mukka kertoi tekstiviestitse, että lehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi kommentoi asiasta sen, mitä on jo lausunut. Muuten Mukka sanoi heidän keskittyvän tuomioon perehtymiseen.
Helsingin Sanomien jutussa Yläjärvi kuvaili tuomiota toimitukselle periaatteellisesti vakavaksi, koska hovioikeus katsoi rikokseksi myös sellaiset jutut, joita ei ollut edes julkaistu.
– Julkaistu juttu liittyi suomalaisia koskeviin tiedustelulakeihin, joilla on yhteiskunnallinen merkitys. Jutun tiedot olivat jo julkaisuhetkellä vuosia vanhoja eivätkä ne vaarantaneet Suomen turvallisuutta. Puolustusvoimat tiesi jutusta etukäteen, Yläjärvi kommentoi ratkaisua HS:n jutussa.
Yläjärvi sanoi lehden seisovan toimittajansa takana.
– Julkaisupäätökset eivät koskaan Helsingin Sanomissa kuulu yksittäiselle toimittajalle vaan toimituksen johdolle.
Tuomiot kovenivat merkittävästi
Toimittajien tuomiot kovenivat hovioikeudessa merkittävästi.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Pietiläisen tammikuussa 2023 turvallisuussalaisuuden paljastamisesta sakkorangaistukseen. Halminen taas jätettiin rangaistuksetta, vaikka hänen katsottiin syyllistyneen niin ikään turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.
Oikeuden mukaan Pietiläinen oli päävastuussa artikkelin kirjoitustyöstä. Halmisen rooli oli oikeuden mukaan selvästi Pietiläistä vähäisempi, minkä lisäksi hän pyrki tuomion mukaan varmistumaan artikkelin laillisuudesta. Siksi oikeus jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen.
Käräjäoikeus hylkäsi syytekohdan, joka koski julkaistun artikkelin jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Hovioikeus kuitenkin katsoi Pietiläisen ja Haimilan syyllistyneen myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritykseen.
Myös käräjäoikeus hylkäsi kolmannen toimittajan syytteet.
---
Juttua on korjattu kello 18.58: Yläjärvi sanoi lehden seisovan toimittajansa takana, ei toimittajien, kuten jutussa aiemmin luki.