Kansanedustaja Reijo Hongisto (ps.) moittii maahanmuuttoviraston (Migri) toimintatapoja ja linjauksia. Hongisto kokee, ettei se ole noudattanut muiden Euroopan maiden käytäntöjä somalialaisten turvapaikkahakemusten käsittelyssä.
– Viimeisimmät maahanmuuttoviraston tilastot kertovat selvin sanoin viraston linjan poikkeavan muiden Euroopan maiden linjasta. Kun sisäministeri Petteri Orpo linjasi viime vuonna Somalian turvallisuusarvion päivitystä, asetettiin tavoitteeksi sama taso muiden Pohjoismaiden kanssa. Migrin päätöksissä Suomen linja ei kuitenkaan näytä kiristyneen millään tavalla. Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Alkanut vuosi on vienyt Suomea yhä kauemmas muiden Pohjoismaiden ja muun Euroopan linjasta. Helmikuun tilastot osoittavat, että käytännössä jo lähes kaikki somalialaiset saavat turvapaikkastatuksen, Hongisto toteaa.
Kansanedustajan mukaan tilastot osoittavat, että Suomen linjassa on tapahtunut merkittävä muutos vuodesta 2013 lähtien erityisesti Somaliasta tulleiden kohdalla.
– Kun vuonna 2013 turvapaikan sai vain muutama prosentti somalihakijoista, niin määrä viisinkertaistui vuonna 2014, jolloin turvapaikka myönnettiin lähes 20 prosentille hakijoista. Vuonna 2015 osuus oli jo lähes 50 prosenttia. Maahanmuuttoviraston lehdistötiedotteen 17.2.2016 mukaan viraston johto valvoo päätöksenteon laillisuutta säännöllisesti ja raportoi siitä edelleen sisäministeriöön. Laillisuusvalvonnan keskeinen osa on satunnaiset pistokokeet, joita tehdään Euroopan turvapaikkaviraston EASO:n laatimien laatustandardien pohjalta useita kertoja vuodessa. Satunnaistarkastusten avulla arvioidaan muun muassa yksittäisten päätösten lainmukaisuutta ja sitä, vastaavatko ne viraston linjauksia, jotka pohjautuvat suomalaisten hallintotuomioistuinten sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin, Hongisto selvittää.
– Lehdistötiedotteen mukaan satunnaistarkastuksissa ei ole löytynyt lain- tai linjaustenvastaisia päätöksiä. Tiedotteessa ei ole kuitenkaan selvästi yksilöity kuka tarkastuksia on tehnyt, milloin niitä on tehty ja kuka on vastannut niiden tekemisestä. Vajavaisen tiedotteen perusteella herääkin kysymys, miten Migri on tulkinnut EASO:n laatustandardeja ja onko niitä ehkä viilattu Suomessa myönteisempään suuntaan, Hongisto miettii.
Hongiston mukaan jopa 96 prosenttia somalialaiseksi itsensä ilmoittaneista sai helmikuussa 2016 turvapaikkastatuksen Suomessa.
– Yksikään toinen eurooppalainen maa ei ole myöntänyt turvapaikkaa yli 90 prosentille hakijoista. Eurostatin tilastojen mukaan Suomi teki eniten myönteisiä päätöksiä ja myönsi eniten turvapaikkastatuksia somalialaisille muihin EU-maihin verrattuna. Toiseksi eniten myönteisiä päätöksiä teki Italia (87 prosenttia), Somalian entinen siirtomaaisäntä. Seuraavana tuli Belgia, josta turvapaikan sai 44 prosenttia somalialaisista hakijoista. Tanska ja Alankomaat eivät myöntäneet yhdellekään somalialaiselle turvapaikkastatusta, vaikka ne noudattavat samoja kansainvälisiä sopimuksia kuin Suomi. Kyseessä näyttääkin olevan somalialaisten kohdalla Suomen oma ja muista EU-maista täysin poikkeava linja, hongisto toteaa.
Hänen mielestään Suomella on selvästi löysempi linja turvapaikkastatuksen myöntämisessä muihin Euroopan maihin verrattuna.
– Tämä saattaa olla myös syy siihen, miksi Suomeen tulvi turvapaikanhakijoita historiallinen määrä viime kesän ja syksyn aikana.
Hongisto kysyy asiasta vastaavalta ministeriltä: "Miksi Suomen Somalilinja alkoi poiketa muista eurooppalaisista maista vuodesta 2013 lähtien? Millä aikaväleillä satunnaistarkastukset on tehty vuosina 2014–2016, kuinka monta satunnaistarkastusta on tehty? Ovatko tarkastukset johtaneet tutkintaan? Kuka tai ketkä tekevät satunnaistarkastukset ja mihin toimiin asianomainen ministeri ryhtyy saattaakseen Suomen turvapaikkastatuksen myöntämislinjan samalle tasolle muiden Euroopan vertailumaiden kanssa?