Hoi­va-avus­ta­jia pal­kat­tai­siin tu­hat­päin van­hus­ten­hoi­toon, jos heitä olisi tar­jol­la, pal­jas­taa THL:n kysely – työn­an­ta­jat näkevät am­mat­ti­kun­nan käy­tös­sä kui­ten­kin esteen

Kyselyn perusteella vanhuspalveluiden tuottajat olisivat valmiita palkkaamaan noin 2600 hoiva-avustajaa lisää vuoden aikana. LEHTIKUVA / Roni Lehti
Kyselyn perusteella vanhuspalveluiden tuottajat olisivat valmiita palkkaamaan noin 2600 hoiva-avustajaa lisää vuoden aikana. LEHTIKUVA / Roni Lehti

Vanhuspalveluita tuottavat olisivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn perusteella valmiita palkkaamaan paljon nykyistä enemmän hoiva-avustajia, jos heitä vain olisi tarjolla.

Palkkauksen esteenä on useimmin saatavuuspula mutta myös se, että moni palkkaa mieluummin lähi- tai sairaanhoitajia.

Kyselyn perusteella tuottajat olisivat valmiita palkkaamaan ympärivuorokautisiin palveluihin noin 2  600 hoiva-avustajaa lisää vuoden aikana. Tarve on kyselyn mukaan suurin Varsinais-Suomessa ja Helsingissä.

Toukokuussa hoiva-avustajia oli Suomessa noin 2  900, joten määrä voisi kaksinkertaistua. Kolmessa vuodessa palkkaustarve olisi 4  300, jos heitä olisi tarjolla. Hoiva-avustajat voidaan vanhuspalvelulain mukaan ottaa huomioon hoitajamitoituksessa, jos he osallistuvat välittömään asiakastyöhön.

Avustajat eivät saa osallistua lääkehoitoon

Hoiva-avustajat voivat osallistua esimerkiksi vanhusten hoitoon liittyviin tehtäviin, mutta heiltä ei vaadita lähi- tai sairaanhoitajan tutkintoa. Hoiva-avustajat eivät saa osallistua lääkehoitoon, eivätkä he saa olla hoitovuorossa yksin.

Kyselyn perusteella moni työnantaja suosi lähi- ja sairaanhoitajia palkkauksessa muun muassa siksi, etteivät muut ammattiryhmät saa hoitaa kaikkia työtehtäviä. Toisaalta hoiva-avustajan koulutus kestää useimmilla koulutusten tarjoajilla noin vuoden, kun taas hoitoalan henkilöstön koulutusohjelmat ovat tätä pidempiä.

THL:n kyselyn perusteella moni työnantaja oli kouluttanut hoiva-avustajia oppisopimuskoulutuksella.

Asiantuntija: Työnjakoa voisi kehittää

Johtava asiantuntija Sari Kauppinen arvioi THL:n tiedotteessa, että entistä parempi työnjako voisi auttaa muiden ammattiryhmien hyödyntämisessä.

Vastauksissa nousi THL:n mukaan myös huoli siitä, miten henkilöstöä riittää hoitajamitoituksen kasvaessa.

–  Vastuu kokonaisuudesta ja asiakkaiden hoivan laadusta on vakituisella henkilökunnalla, joka uupuu, kun vastuunkantajia on vähän, kyselyyn jätetyssä avoimessa vastauksessa todetaan.

THL:n kyselyyn vastasi 351 vanhuspalvelun tuottajaa, joista 156 oli julkiselta sektorilta ja 195 yksityisiltä. Kaikkiaan vastausprosentti oli THL:n mukaan 89.

–  Kyselyn vastauskattavuus oli erittäin hyvä, mikä omalta osaltaan kertoo palveluntuottajien halukkuudesta löytää keinoja työvoimapulaan, arvioi Kauppinen.

Ilmoita asiavirheestä