Hoitotakuun tiukentuminen viime syksynä on nopeuttanut lääkäriin pääsyä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tilastoraportista. Sen mukaan potilaat pääsivät tämän vuoden maaliskuussa perusterveydenhuollon lääkärin kiireettömään hoitoon tai tutkimukseen kahden viikon aikana selkeästi useammin kuin vuotta aikaisemmin.
Maaliskuussa lääkärikäynneistä 71 prosenttia toteutui kahdessa viikossa hoidon tarpeen arvioinnista. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 58 prosenttia.
Viikon sisällä käynneistä toteutui nyt 57 prosenttia, kun vastaava osuus oli viime vuonna 46 prosenttia.
Hallitus kuitenkin esitti kevään kehysriihessään kahden viikon hoitotakuun höllentämistä kolmeen kuukauteen. Suun terveydenhuollon osalta määräaikaa muutettaisiin kuuteen kuukauteen.
THL:n arviointipäällikkö Tiina Hetemaan mukaan hallituksen päätös on herättänyt asiantuntijoissa hämmennystä.
– Nopeasti muuttuva sääntely ei ole omiaan edistämään laajojen ja monimutkaisten asioiden kehittämistä, Hetemaa sanoo STT:lle.
Muutoksista lisäkuluja
Hetemaan mukaan osa hyvinvointialueista aikoo toimia nykyisen hoitotakuun mukaan, vaikka hoitotakuuta pidennettäisiin.
– Voisi ajatella, että hyvinvointialueet eivät lähde peruuttamaan kehittämäänsä toimintaa. On työntekijöiden, asiakkaiden ja väestön terveyden etu, että kiireettömissäkin asioissa päästään mahdollisimman nopeasti hoitoon.
Hetemaa sanoo, että hallituksen päätös vaatii myös muutoksia potilastietojärjestelmiin ja niiden kouluttamista henkilökunnalle. Hänen mukaansa hyvinvointialueilla useamman kunnan yhteenliittymät ovat hankkimassa yhteisiä järjestelmiä, eikä niillä ole intressiä tehdä lisäkuluja aiheuttavia muutoksia vanhoihin järjestelmiin.
Hoitotakuu tiukentui syyskuussa
Lainsäädäntö, joka koskee julkisen perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyä, tiukentui viime syyskuussa.
Hoitotakuu on nyt perusterveydenhuollossa 14 vuorokautta tai kolme kuukautta. Kolmen kuukauden enimmäisaikaan kuuluvat esimerkiksi ensikäynti kuntoutuspalveluissa sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut.
Hoitotakuun mukaan asiakkaan tulisi päästä vastaanotolle laillistetulle terveydenhuollon ammattilaiselle, kuten lääkärille tai sairaanhoitajalle.
Kaikkiaan maaliskuussa 2024 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon käynneistä hieman päälle 90 prosenttia toteutui 14 vuorokauden sisällä. Näistä käynneistä 72 prosenttia oli sairaanhoitajille tai terveydenhoitajille.
Syyskuun lakimuutoksen mukaan lääkärin jatkokäyntien tuli toteutua viikossa, jos ensimmäinen vastaanottaja oli muu terveydenhuollon ammattilainen kuin lääkäri. Lääkärin jatkokäynneistä 76 prosenttia toteutui enimmäisajassa.
Kiireettömistä hammaslääkärin käynneistä yli 90 prosenttia toteutui neljän kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Suuhygienistille hoitoon pääsy oli muista ammattilaisista poiketen heikentynyt hieman vuoden takaiseen verrattuna.
Paras tilanne avosairaanhoitoon pääsyssä on THL:n mukaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, jossa 96 prosenttia asiakkaista pääsi hoitoon 14 vuorokauden sisällä maaliskuussa. Perää listalla pitää puolestaan Etelä-Karjalan hyvinvointialue, jossa määrä-ajassa hoitoon pääsi 66 prosenttia.
Orpo tulilinjalla
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) puheet hoitojonoista ovat herättäneet oppositiossa närää. Orpo kommentoi toukokuun puolivälissä eduskunnan kyselytunnilla hoitojonojen pidentyneen.
– Hoitojonot ovat pidentyneet, ja tämän järjestelmän rakentaminen on kesken. Me peruutimme hoitotakuussa, koska on pakko löytää jostain säästöjä, Orpo sanoi.
Oppositio on höykyttänyt Orpoa väitteestä useaan otteeseen tämän jälkeen. Muun muassa kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) on syyttänyt Orpoa väärän todistuksen sekä virheellisen lausunnon antamisesta.
– Kumpaa tässä pitää uskoa: THL:ää vaiko teitä? Tuppurainen kysyi.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman jatkoi Orpon voimakasta arvostelua toukokuun lopulla.
– Jos pääministeri sallii sen, että virheellisillä tiedoilla perustellaan hallituksen leikkauksia, kyse on vakavasta asiasta, Lindtman sanoi SDP:n puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä Helsingissä.
Erot hoitoon pääsyssä kasvavat
THL ei ole optimistinen hoitotakuun pidentämisen vaikutusten suhteen.
– Todennäköisesti erot hoitoon pääsyssä kasvavat. Alueiden sisällä on eroja, eikä kaikilla alueilla päästä hoitoon samalla tavalla, Hetemaa sanoo.
Syyskuun lakimuutos edellytti hyvinvointialueilta myös muutoksia tietojen kirjaamiseen. Vain kolmella hyvinvointialueella ja Helsingissä pystyttiin maaliskuuhun mennessä kirjaamaan kaikki lakimuutoksen mukaiset enimmäisajat kaikissa potilastietojärjestelmissä.
– Hallituksen suunnittelema uusi hoitotakuulain muutos haastaa kirjaamista hyvinvointialueilla, sillä muutokset tietojärjestelmissä ja käyttöönotot hyvinvointialueilla toteutuvat osin viiveellä. Voi olla, että kaikki eivät ole ottaneet vielä edellisiäkään muutoksia käyttöön, kun laki taas muuttuu, THL:n erikoissuunnittelija Tiina Marttila huomauttaa tiedotteessa.
