Some-kuplaani ilmestyi hämmentävä kuva. Ensireaktioni oli: taas näitä kuvamanipulaatioita, joille ei ole syytä uhrata aikaansa. Aihe kuitenkin kiinnosti. Siis perehdyin. Lähde oli OECD. Ja kyllä, sieltä se löytyi. Tilasto, joka opponoi väkevästi Suomessa hoitajapulasta käytävää keskustelua vastaan. Poliittiset päättäjät tuntuvat olevan yksimielisiä, että Suomea koettelee hoitajapula.
OECD:n tuorein tilasto, joka listaa hoitajien lukumäärää 1000 asukasta kohden on vuodelta 2022 ja kertoo, että OECD-maiden keskiarvo on 8,7. Öljyrikas Norja on kolmossijalla 18,3 hoitajalla. Pankkirikas Sveitsi on kakkosena 18,4 hoitajalla. Ykköstä oli vaikea uskoa. Velkarikkaassa Suomessa on heitä eniten: 18,9 hoitajaa 1 000 asukasta kohden. Jos et usko, käy itse katsomassa: https://data.oecd.org/healthres/nurses.htm – minäkään en uskonut ennen kuin omin silmin näin.
Mistä ristiriita johtuu? Miksi meillä hoitajista on pulaa, vaikka heitä on enemmän kuin muilla? Olemmeko kansana muita sairaampia?
Vastaus ei löydy näin helposti, sillä emme ole sairaampia kuin OECD-verrokkien asukkaat. Tilastojen mukaan suomalaisten terveydentila on niin lähellä keskimääräistä, että se ei selitä hoitajien runsautta. Edellisen vastauksen saa. kun kysyy asiasta ChatGPT:ltä.
Voisiko olla niin, että hoitajien aika menee muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön? Huhujen mukaan sote-tietojärjestelmät eivät ole yhtä näppäriä kuin ChatGPT. Olisiko mahdollista, että hallinto on paisunut ja itseisarvoistunut? Kuulopuheilla ei ole samaa todistusvoimaa kuin tilastoilla, mutta viitteitä nekin voivat antaa.
Kotihoidossa työskentelevä tuttavani kertoi tapauksesta vanhusten suljetun hoidon yksikössä. Asukkaat eivät siis poistu yksiköstä. Lakivelvoitteisesti asukkaiden terveydentilasta raportoidaan kansainvälisellä RAI-arviointimenetelmällä. Ensikuulemaltahan tämä kuulosta hyvältä. RAI:n käytöstä on maksettava lisenssimaksu. Kummeksuntaa herätti se, että arviointilomakkeella kysyttiin, onko asiakas käynyt tänään kaupassa. Kyseisen suljetun yksikön asiakkaat eivät siis koskaan poistu yksiköstä. Selvisi, että yksikössä käytettiin avoimen kotihoidon RAI-lisenssiä, joka oli halvempi. Siellä ymmärrettiin, että se ei sovellu yksikön tarpeisiin mutta näin saatiin hallinnollinen lakivelvoite täytettyä.
Yleinen elämänkokemus osoittaa, että jokaisen organisaation päämääräksi muodostuu lopulta itsensä suojeleminen riippumatta siitä, mikä sen alkuperäinen missio oli. Jos hallinnon tehtävänä on tehostaa organisaation toimintaa, se lisää hallintoa ja vähentää suorittavaa työtä.
Minua paremmat hallintotieteilijät osannevat kertoa teorian tämänkin takana.
Mistä siis johtuu, että kärsimme hoitajapulasta, vaikka meillä on hoitajia OECD-maista eniten? Minulla ei ole vastausta, vain arvailuja. Teenkin tässä vaalilupauksen. Riippumatta aikaisemmasta äänestyskäyttäytymisestäni äänestän seuraavissa vaaleissa sitä puoluetta ja ehdokasta, joka uskaltaa kertoa totuudenmukaisen vastauksen tähän kysymykseen.
Jari Vesanen
Lapua/Sipoo