Frisbeegolf on suomalaisten suosiossa. Harva kuitenkaan tietää, missä laji on Suomessa saanut alkunsa, ja miten merkittävä rooli Vaasalla onkaan ollut sen kasvussa.
Vielä 80-luvulla laji oli täysin tuntematon, mutta Kauhajokea voi hyvällä omallatunnolla kutsua lajin pyhätöksi.
Laji-ikoni Seppo Nieminen toi maahan kiekkoja ja maalikoreja, ja Kauhajoen uimahallin puistoon pystytettiin Suomen toinen kiinteä rata.
Niemisen kautta laji levisi myös Vaasaan. Ensimmäisessä oikeassa työpaikassani 80-luvun lopulla tutustuin frisbeegolfiin työkaverini Jukka Vierin kautta. Siitä alkoi oma lajiharrastukseni.
Tuohon aikaan ei ollut internetiä tai verkkokauppoja. Kiekot täytyi testata tai ostaa summamutikassa. Helppoa tämä toki oli, sillä niitä valmisti vain kaksi yritystä, ja malleja oli vain vajaa tusina.
90-luvun alussa kiertelin itsekin lajin SM-kisoja. Ne olivat aivan erilaisia tapahtumia kuin nykyään. Kiinteitä ratoja ei ollut Kauhajoen lisäksi missään, mutta innostus korvasi puutteen.
Viitenä viikonloppuna kesän aikana järjestettiin kymmenen osakilpailua. Lajiaktivistit suunnittelivat ratoja omille alueilleen, ja pelaajat toivat maalikorit mukanaan. Rataan pääsi tutustumaan tunnin ennen kisan alkua, kun korit ja tiit saatiin pystytettyä.
Kauden päätti aina kaksipäiväinen turnaus Seppo Nieminen Classic Suomenlinnassa.
Vaasassa kisoja pidettiin alkuun Tiklaspuistossa, mutta sitten kiinteä rata rakennettiin Arboretumiin. Siellä se on edelleen kaikkien vapaassa käytössä. Muistaakseni rata on Suomen kolmanneksi vanhin.
Frisbeegolf vakiintui urheilulajina lopulta Tampereella, missä Jussi Meresmaa rakensi sen ympärille bisneksen. Tämä kannatti, nykyään Suomessa on ratoja lähes jokaisessa kunnassa. Ne ovat halpa investointi, ja kävijöitä riittää. Viime kesänä Suomesta löytyi jo yli tuhat rataa.
Lajissa on meilläkin jo ammattilaispelaajia ja arvokisavoittoja. Kruununa järjestetään kuun vaihteessa lajin MM-kisat Nokialla ja Tampereella, ensi kertaa Pohjois-Amerikan ulkopuolella.
Itse voitin aikanaan vain joukkue-SM:n ja yhden arvoturnauksen. Palkintona oli hurjat 50 markkaa, joilla sai yhden uuden kiekon.