Jääkiekon SM-liiga on kokenut aikamoisia muutoksia viime aikoina.
Ehkä katsojien kritiikki on hieman ruvennut puremaan, sillä monia muutoksia on viety nimenomaan katsojien vaatimaan suuntaan.
Joissakin asioissa muutos on kestänyt tolkuttoman kauan.
Kolme kierrosta on jo pelattu jääkiekon Liigaa, ja muutoksia on näkynyt monessakin asiassa.
Yksi puhutuimmista on ollut estopelaamisen toleranssit. Joka vuosi seurat ja tuomarijohtajat käyvät keskusteluja siitä, miten Liigassa pitää sääntöjä tulkita. Eli suomeksi sanottuna: Miten paljon saa rikkoa, ettei tule jäähyä.
Seurat ovat halunneet aina paljon kamppailupelaamista, mikä sallii reilusti mailahäirintää, kiinnipitoja ja estämistä. Nyt tätä on kitketty pois, ja eroja on nähtävissä.
Monet epäilivät kesällä, että jäähyjen määrä alkaa lisääntyä. Näin ei ole käynyt.
Linjaukset on otettu hyvin vastaan, ja joukkueet ovat pelanneet sen mukaan.
Harjoitusottelut ovat siis tehtävänsä tehneet tälläkin saralla. Kaukalossa en nyt enemmän vauhtia. Päästä päähän mennään kovemmalla sykkeellä, ja joukkueet saavat pidempiä hallintajaksoja hyökkäysalueella. Kiekonriistojen eteen joudutaan tekemään paljon töitä.
Vaasan Sport on viime vuosina tunnettu työmiesjoukkueena. Hieman itsekin mietin, miten aika raskasjalkainen ja kookas joukkue sopeutuu uusiin linjauksiin, mutta ainakin kolmen ottelun otannan perusteella näyttää, että ihan hyvin.
Liigakarsinnat palaavat keväällä. Mahtavaa, sillä jokavuotiset tyhjennysmyynnit eivät ole Liigan imagolle kovin kivoja olleet. Nyt panoksena on paikka Liigassa, joten alakerran puolellakin on pelattavaa.
Ongelma on se, että Liigassa on liian paljon joukkueita, joten potentiaalisia nousijoita on Mestiksessä vähemmän. Jos Liigassa olisi vaikka se 12 joukkuetta, olisi Mestiksessä joka vuosi 4–6 todella vahvaa nousijaehdokasta. Nyt niitä on vain pari.
Pudotuspeleihin pääsee 12 joukkuetta. Se on mielestäni aivan liikaa. Voit kauden aikana hävitä 2/3 otteluistasi, ja silti pääset pelaamaan pudotuspelejä. Ei tarvitse ottaa edes 20:tä voittoa 60 ottelusta varsinaisella peliajalla.
Toisaalta, kun liigaseurat itse päättävät, miten sarjaansa pelaavat, ei tämä yllätä lainkaan. Yllättikö sekään, että Risto Dufva ei sittenkään jäänyt eläkkeelle? Hän palasi Mestikseen Jokereiden valmentajaksi.