Vähänkyrön Merikaarrossa sijaitsevan Kolkin kartanon nykyinen omistaja on tehnyt kulttuuriteon ja herättänyt yli 200 vuotta vanhan kartanon uudelleen henkiin.
Vain 20 kilometrin päässä Vaasan keskustasta pihapiirissä lentää lintuja ja kartanoa ympäröivä joki on tyyni. Maaseudun rauhallisuus on käsinkosketeltavissa.
Vuonna 2014 Jukka Ketola kiinnostui rappeutumaan päässeestä kartanosta sen sijainnin sekä maisemien takia ja osti kiinteistön.
– Tämä oli se syy ostaa kartano, hän kertoo osoittaen kartanon ympärillä olevaa jokimaisemaa.
Julkisivu suojeltu
Kartanon kunnostaminen on vaatinut laajaa remontointia Museoviraston ohjeiden mukaisesti, sillä kartanon julkisivu on suojeltu.
Kattohirret ovat alkuperäiset joka huoneessa, mutta Ketolan ostaessa kartanon siinä ei ollut enää jäljellä esimerkiksi alkuperäisiä lankkulattioita. Myös vanhat pönttöuunit oli purettu.
– Kovin paljon ei ole päässyt siis sillä tavalla entisöimään. Pidämme kuitenkin talon historiaa silmällä, ja remontoimme sitä sen luonteen mukaisesti, Ketola kertoo.
Kolkin kartano ympäristöineen kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Ravintolatoimintaa parin vuoden ajan
Vuonna 2017 rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta tuli asumiskelpoinen. Kaksi muuta kerrosta odottavat vielä vuoroaan.
Ketola ja hänen kumppaninsa Jessica Forsström tapasivat toisensa vuonna 2019. Nyt he ovat pitäneet kartanon ensimmäisessä kerroksessa ravintolatoimintaa jo parin vuoden ajan.
Ravintola ja juhlatila ovat tilauksesta ympärivuotisesti auki, ja tänä keväänä pihapiiriin on avattu kaikille avoin kesäterassi.
Ravintolatoiminnan myötä Ketolalle ja Forsströmille on tullut useita kysymyksiä kartanon majoitusmahdollisuuksista.
– Niitä on tullut ihan joka suunnalta, niin Vaasasta, Seinäjoelta kuin naapurikylästä Veikkaalasta, Forsström valaisee.
Kysynnän myötä Ketolalla ja Forsströmillä on suunnitteilla avata majoitustiloja kartanon toiseen kerrokseen parin vuoden päästä remontin valmistuessa.
– Tarkoitus olisi aloittaa jonkinlaista hotellitoimintaa, Forsström toteaa.
Kartanon kolmanteen eli ylimpään kerrokseen olisi tulevaisuudessa tulossa yksi iso konferenssitila.
Kolkin kartanolla on pitkä historia, ja rakennus on nähnyt monenlaista vuosien saatossa.
– Kaikki, jotka tulevat täällä käymään, haluavat kuulla ja nähdä kartanon historiaa, Ketola toteaa.
Kartanolla on vaiheikas historia
Vähäkyröläinen paikallishistorian harrastaja Pekka Mäenpää kertoi maakuntalehti Ilkka-Pohjalaiselle (8.5.2022) muutamia merkittäviä vaiheita Kolkin kartanon historiasta.
– Pohjalainen liikemies Abraham Falander yrityskumppaneineen osti 1780-luvulla vesioikeudet Kolkin kartanon viereisestä koskesta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Kolkinkoski.
– Falander rakennutti kosken laitamille jauhomyllyn ja sahan. Paikalle uitettiin tukkeja pitkin Kyrönjokea. Samaan aikaan Falander rakennutti koskeen padon.
– Kaupan yhteydessä Falander osti silloisen Kolkin maatilan viljelysmaat ja metsät. Alkuperäinen Kolkin maatila on ollut hieman sivummalla kuin nykyinen Kolkin kartano.
–Falander rakennutti Kolkin kartanon nykyiselle paikalleen 1700–1800-luvun vaihteessa.
Mäenpään kertoman mukaan Falander ei itse asunut Kolkin kartanossa, mutta palkolliset asuivat siellä.
– Abraham Falander aateloitiin vuonna 1808 nimellä Wasastjerna. Falanderin poika perusti Kolkin kartanon läheisyyteen kosken tuntumaan verkatehtaan 1820-luvulla.
Mäenpään mukaan Kolkin kartanon omistussuhteet muuttuivat useaan kertaan erityisesti 1800-luvulla. Lisäksi vuosien varrella kartanon sisärakenteisiin on tehty useita muutoksia.
– Merkittävä vaihe oli se, kun Vähänkyrön kunta osti Kolkin kartanon ja suurmaatilan Karl Villföriltä vuonna 1923. Kunnan vanhainkoti toimi Kolkin kartanossa vuodesta 1923 vuoteen 1971, jolloin se myytiin yksityiskäyttöön. Kartano toimi vuokratalona vuoteen 1994 saakka ja tuona samana vuonna yksityisperhe osti kartanon asunnokseen. Tämän jälkeen kartano on siirtynyt Ketolan omistukseen vuonna 2014, Mäenpää selvittää.
