Vaasan seutu on merkittävässä roolissa uudessa, maaliskuun alussa ilmestyneessä retkeilyoppaassa nimeltä Suomen rannikkoreitit: Pohjanlahti ja Perämeri (Docendo 2026).
– Esittelen kirjassa erilaisia retkeilyyn ja vaellukseen sopivia reittejä Perämeren kansallispuistosta eli Tornio–Haaparannan tienoolta läpi Pohjanmaan rannikon, Satakuntaan, Raumalle saakka. Mutta eniten reittejä kirjassa on Vaasan seudulta, kertoo kirjan kirjoittaja, Tampereella asuva tietokirjailija Harri Ahonen.
Matkan varrelle mahtuu 222 retkikohdetta, joita voi lähestyä kävellen, pyöräillen tai meloen.
– Kirja on tarkoitettu oppaaksi nimen omaan sulan maan retkeilyyn, noin huhtikuusta marraskuuhun. Talvi asettaa aina ja kaikkialla reunaehtoja retkeilylle.
Ahonen kiertää ahkerasti luennoimassa kirjastaan, ja hän saapuu myös Vaasan seudulle.
Tiistaina 21.4. hän esitelmöi Laihialla pääkirjastossa, keskiviikkona 22.4. Vöyrillä kansalaisopistossa ja torstaina 23.4. Vaasan Scandicin kokoustilassa. Kaikki luennot ovat kello 18.
Vinkkejä
Visit Vaasalta
Retkeilyopasta varten Ahonen tutustui alueen maantieteeseen ja otti selville reiteistä paikallisilta tahoilta. Kirjassa hän nostaa esiin myös historiallisia paikkoja reittien varrella.
– Sain hyviä vinkkejä esimerkiksi Visit Vaasan väeltä.
Kaikki kirjassa olevat reitit ovat valmiiksi olemassa. Niissä on siis jonkinlainen kulkualusta.
– Vaasan seudun saaristossakin on retkeilyreittejä, ja saareen pitää tietysti ensin päästä, esimerkiksi kanootilla, Ahonen sanoo.
Reittikuvaus apuna
Ahonen on itse patikoinut joka ikisen reitin, jonka hän esittelee kirjassaan.
– Haluan tuoda esiin erilaisia reittejä, lyhyitä, pitkiä, maisemallisesti hienoja tai sellaisia, joiden varrella on kulttuurihistoriallisia kohteita. Tärkeää on tuoda esiin esteettömiä reittejä, kuten Vaasan Pilvilammella. On hyvä esitellä myös reittejä, joiden varrella on tekemistä koko perheelle, esimerkiksi uimarantoja.
Kirjassa on reittikuvaus kustakin reitistä, ja ne on merkitty 1–5 tähdellä. 1 tarkoittaa helppoa, esteetöntä reittiä, 5 on vaativa, jopa tunteja vievä vaellusreitti.
– Reittikuvaus auttaa hahmottamaan, kauanko retkeen menee aikaa ja sopiiko se lapsille. Mutta eihän ole pakko kiertää koko reittiä läpi.
Kullakin alueella asuvat paikalliset tuntevat polut ja muut retkeilyreitit, mutta Ahosella on kunnianhimoinen tavoite:
– Yritän tuoda esiin myös reittejä, jotka eivät ole paikallisillekaan kovin tuttuja. Esimerkiksi Maalahdessa oleva Rautakaudenpolku on tällainen, Ahonen sanoo.
Pohjanmaan reiteillä
on erityispiirteitä
Tuore retkeilyopas on Ahosen 10. teos. Hän on kirjoittanut samanlaisia, retkikohteita esitteleviä kirjoja muualta Suomesta sekä Ruotsista ja Norjasta.
– Innostuin vaelluksesta, kun asuin Norjassa, ja kirjoitin ensimmäisen kirjani Norjan retkeilyreiteistä. Ajattelin, että tällaisia olisi kiinnostava kirjoittaa myös eri puolilta Suomea.
Millä tavalla rannikon ja erityisesti Vaasan seudun retkeilyreitit eroavat muun Suomen reiteistä?
– Ensinnäkin maankohoaminen on dominoiva ilmiö. Vaikka maa kohoaa muuallakin Suomessa, se ei näy muualla niin selvästi kuin Vaasan seudun rannikolla. Se synnyttää mosaiikkimaisen maiseman ja antaa karaktääriä reitteihin.
– Toinen Pohjanmaan rannikon retkeilyreittien erikoispiirre on rauhallisuus. Esimerkiksi Turku–Helsinki-välillä rannikon retkeilyreitit ovat paljon vilkkaampia, sanoo Ahonen.
Rauhallisuuteen liittyy hiljaisuus ja levollisuus, yksinolokin.
– Kyllähän Pohjanmaallakin ihmisiä liikkuu eri reiteillä, mutta etelässä saattaa olla liikkeellä 7 bussilastillista samaan aikaan. Tunnelma on silloin aivan erilainen kuin Pohjanmaalla.
