Pienellä, asfaltoidulla pihalla leikitään samanaikaisesti hippaa, pelataan kahta jalkapallopeliä ja hypitään hyppynarua. Joku pyörittää juoksijoiden seassa lumipalloja.
Koulurakennusten rajaamalla alueella on paikoin ahdasta, ja seinät moninkertaistavat välituntimetelin.
Viime syksynä Hietalahden koulun teknisen työn tuntiopettaja Sami Halkola päätti, että kaoottiselle välituntialueelle oli tehtävä jotain.
– Pihalla oli paljon riitoja ja kahinoita, jotka työllistivät henkilökuntaa. Sain rehtorilta luvan perustaa työryhmän, joka ajaa välituntialueen kehittämistä.
Mukana työryhmässä on myös eläkkeellä oleva, mutta Hietalahdessa tuurauksia tehnyt opettaja Veli Körkkö.
Hartain ja isoin toive
Yhteensä koulun välituntialue on Halkolan mukaan noin 2 000 neliömetrin kokoinen.
Samalle koulun tontille kuuluu kuitenkin myös noin 6 500 neliön takapiha.
– Sinne ei ole kulkua, mikä on suurin ongelma. Vieressä on yleinen pyörätie, jossa käy usein kuorma-auto tuomassa koulun keittiölle tavaraa, Halkola kertoo.
Körkön mukaan koulu on rakennettu ikään kuin väärinpäin.
– Takapihalle johtaa vain pieniä hätäpoistumisteitä. Hartain ja isoin toive olisi saada takapihalle kunnon ovi, Halkola kertoo.
Rauhaa ilman taikatemppuja
Uusi, kunnollinen ovi mahdollistaisi Halkolan mukaan takapihalla sijaitsevan jalkapallokentän aktiivisen välituntikäytön sekä pääsyn sen takana sijaitsevaan metsikköön.
Körkön mukaan luonnolla on lapsille valtavan suuri merkitys, sillä se inspiroi omaehtoiseen liikkumiseen ja luonnolliseen, vapaaseen leikkiin.
– Kun leikistä lähtee oppitunnille, se tuo rauhallisuutta myös luokkaan, ilman että tarvitsee tehdä pedagogisia taikatemppuja, Körkkö kertoo.
Akustinen painajainen
Hietalahden koulu on alakoulu. Lisäksi koulussa on erityisluokat 1–9.
– Oppilaissa on myös heitä, jotka haluaisivat viettää välituntinsa rauhassa, Halkola kertoo.
Nykyinen piha on hänen mukaansa akustinen painajainen.
– Äänet kimpoilevat seinistä ja ikkunoista. Metelistä eivät kärsi ainoastaan aikuiset välituntivalvojat, vaan myös ääniyliherkät lapset.
Halkolan mukaan oppilaat viettävät peruskoulun aikana noin 2 000 tuntia välitunnilla.
– Esimerkiksi liikuntatunneilla vietetään vain 600 tuntia. Ei siis ole samantekevää, mitä välitunnilla tehdään.
Vaikutukset ajankäyttöön
Pienen välituntipihan takia välitunneilla käydään kahdessa vuorossa.
Hietalahden koulun rehtorin Satu Ruhkalan mukaan uusi välituntipiha mahdollistaisikin ajankäytön tehostamisen.
– Nuoremmat ja vanhemmat luokat pystyisivät olemaan välitunneilla samaan aikaan, valvonta olisi turvallista ja pitkät välitunnit mahdollisia, hän luettelee.
Halkolan mukaan museoviraston arkkitehti on antanut luvan uuden oven rakentamiseen. Vankka portaikko ja suuri lasiseinä monimutkaistavat kuitenkin oviremonttia. Lisäksi metsikön syvät vesiojat pitäisi täyttää ja korvata salaojituksella.
Mistä loput 70 prosenttia?
Halkola vei esityksen Hietalahden koulun pihan kehittämisestä Vaasan talotoimelle ja kaupungin opetustoimelle viime keväänä.
– Asia on otettu tilahallintaryhmässä huomioon. Se on alustavasti talotoimen vuosikorjaushankelistalla.
Päätös siitä, mitkä talotoimen hankkeista toteutetaan, tehdään Halkolan mukaan vuodenvaihteessa.
Ruhkalan mukaan hanke on suurempi kuin koulun vuosikorjausbudjetilla voidaan kustantaa.
Tarkoituksena onkin hakea aluehallintovirastolta Suomi liikkeelle -ohjelman investointiavustusta, jossa kuntien päiväkotien ja peruskoulujen liikuntaedellytysten parantamiseen on varattu 2,5 miljoonaa euroa vuodelle 2026, Halkola kertoo.
– Avi kustantaisi hankkeesta 30 prosenttia, mutta emme vielä tiedä, mistä loput 70 prosenttia saadaan.
Vaikka Halkolan mukaan poliitikot ja virkamiehet ovat olleet sitä mieltä, että hanke on tarpeellinen, hidastaa päätöksenteko sen etenemistä.
– Viime kädessä hidasteena on raha, Halkola kertoo.
