He­vo­sel­la pitää ensi vuo­des­ta lähtien olla ka­ve­ri­na toinen he­vo­nen, aaseja tai muuli

Tähän asti hevosille on suositeltu lajitoveria, mutta sitä ei ole vaadittu laissa. Kuvassa hevosia Enjalan tallilla Keravalla. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto
Tähän asti hevosille on suositeltu lajitoveria, mutta sitä ei ole vaadittu laissa. Kuvassa hevosia Enjalan tallilla Keravalla. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Ensi vuoden alusta hevosta ei voi enää pitää yksin. Sillä on oltava pysyvässä pitopaikassaan näkö- ja kuuloyhteys sekä päivittäinen turpakosketus toiseen hevoseen.

Hevosen kaveriksi kelpaa myös aaseja tai muuli, samoin muulin kaveriksi riittää toinen hevoseläin. Aasin lajitoverin on kuitenkin oltava toinen aasi.

– Aasin hyvinvoinnille on tärkeämpää, että se kaveri on nimenomaan toinen aasi, kertoo erityisasiantuntija Alisa Matomäki Ruokavirastosta STT:lle.

Eläinten hyvinvointia koskeva lain vaatimuksia täsmennetään 1.1.2026 alkaen asetuksella hevosten hyvinvoinnista. Laki astui voimaan vuonna 2024.

Osa vaatimuksista astuu voimaan heti vuodenvaiheessa ja osassa on viiden tai kymmenen vuoden siirtymäaika niille talleille, jotka ovat jo olemassa tai joiden rakennuslupa on vireillä tammikuun alussa.

Muissa asetuksen kohdissa hevosella tarkoitetaan hevoseläintä. Se käsittää sisäänsä siis myös aasit ja muulit eli aasin ja hevosen risteytykset.

Tähän asti lajitoveria hevosille on suositeltu, muttei vaadittu laissa. Hevoselle on kuitenkin pitänyt tarjota mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä näkö- ja kuuloyhteys pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan.

Kussakin pitopaikassa asuvien hevosten määrää ei Matomäen mukaan virallisesti seurata. Tietoa yksinasuvien hevosten nykymäärästä ei siis ole.

– Veikkaisin, että jonkun verran on pidetty aaseja vaikka hevosen kaverina, että tallilla on hevonen tai useampi ja sitten esimerkiksi yksi aasi, Matomäki arvioi.

Isoille hevosille enemmän tilaa

Pihaton rakennuksessa on uuden määritelmän mukaan oltava katto, neljä maahan asti ulottuvaa seinää, kiinteä lattia ja oviaukko tai useampi. Hevosia on pidetty pihatoissa ennenkin, mutta virallisia rakenteellisia vaatimuksia pihatoille ole Matomäen mukaan ollut.

Muutoksia on luvassa myös hevosten karsinoiden kokoon.

Isot hevoset, joiden säkäkorkeus on yli 170 senttiä, tarvitsevat jatkossa aiempaa suuremmat yksittäiskarsinat. Nykyään niiden karsinan vähimmäiskoko on 9 neliömetriä. Jatkossa 170–180 cm korkuiset hevoset tarvitsevat vähintään 10 neliömetriä tilaa karsinaansa ja säkäkorkeudeltaan yli 180 cm:n hevoset vielä neliömetrin enemmän.

Sama koskee ryhmäkarsinoita ja pihattoja: yhtä hevosta kohden on oltava yhtä paljon tilaa kuin yksittäiskarsinassa olisi.

Ratsastus ei riitä liikkumismahdollisuudeksi

Aiemmin hevosenomistajaa on vaadittu huolehtimaan eläimen liikunnasta ja ulkoilusta. Jatkossa hevosella on oltava päivittäinen mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen tarhassa tai laitumella. Ratsastus, ajo tai juoksuttaminen eivät kelpaa vapaaksi liikkumiseksi.

Ruokinnan vaatimuksissa uutta on, että hevosta ei saa pitää ilman karkearehua yli kuutta tuntia. Juomavettä taas on oltava jatkuvasti tarjolla, myös esimerkiksi tarhassa.

Varsan saa jatkossa vieroittaa emästään aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä, kun aiemmin vieroitusiälle ei ole ollut määritelmää.

Pakollisiksi muuttuvat esimerkiksi eläinlääkärin tekemät hammastarkastukset. Hevosen kuolainalue on myös tarkastettava säännöllisesti.

– Vähintään viikoittaiseen rutiiniin on varmasti helppo ottaa mukaan, että kurkataan niitä suupieliä hoidon lomassa, Matomäki sanoo.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä