Tutkit elektroniikkaa keskittyneesti. Mikä laite täyttäisi juuri sinun toiveesi?
Hypistelet puseroita. Mikä toisi edustavimmat puolesi esille? Mustikansininen vai savunharmaa?
Tuossa on täydellinen! Stop.
Pysähdy ennen kassalle marssimista. Ei siksi, ettetkö voisi ostaa valitsemaasi tuotetta, vaan koska juuri tuolloin shoppailun tarjoama onni on suurimmillaan.
– Suurin mielihyvän tunne liittyy hetkeen juuri ennen ostamista. Nettiostoksilla hetki on hyvin nopea, A-klinikkasäätiön viestintäpäällikkö Aino Majava sanoo.
Klik.
Majava määrittelee shoppailun ostamiseksi, jossa tuote ei tule välittömään tarpeeseen.
– Nykyäänhän tähän kuuluu aika iso osa asioista.
Majava väittää, että suomalaisten yleisin harrastus on ostoharrastus. Shoppailu on ajankulua.
Aina shoppailu ei välttämättä edes tarkoita ostamista. Myös hankintojen suunnitteleminen voi olla shoppailua, taloussosiologian professori Pekka Räsänen huomauttaa.
– Lisäksi shoppailu on sosiaalista kanssakäymistä.
Sosiaalisuuteen perustuvat myös tutkimukset, jotka osoittavat shoppailun tekevän hyvää. Ystävän kanssa lähdetään kaupungille tai puolison kanssa ruokaostoksille.
– Ihmisten onnellisuutta selittävä suurin tekijä on juuri se, että sosiaaliset suhteet ovat kunnossa, Räsänen toteaa.
Joskus halu lähteä shoppailemaan voi tulla yhtäkkisestikin, psykologi ja psykoterapeutti Ulrika Segercrantz sanoo.
Mistä tällainen tarve sitten putkahtaa?
– Usein taustalla on tarve korjata jotakin. Ihminen voi olla esimerkiksi masentunut, väsynyt tai paljosta työstä uupunut, ja tulee tarve saada jostakin nopeasti mielihyvää, Segercrantz sanoo.
Shoppailu tarjoaa tähän yhden väylän. Segercrantzin mielestä mielihyvän hakeminen shoppailemalla on kelpo keino, jos siihen vain on varaa.
– Shoppailun mielihyvää voi verrata vaikkapa siihen, että syö viikonloppuna vähän paremmin kuin arkena. On eri asia, jos vain ostaa ja ostaa loputtomasti.
Jos ostoksen tuomaa mielihyvää onnistuu pitkittämään, ostelua ei ole tarvetta toistaa pakonomaisesti saadakseen saman tunteen taas uudelleen.
Tietoisen shoppailunautinnon pitkittämistä voikin Segercrantzin mukaan harjoitella.
Otetaan avuksi tietoisuusharjoittelu. Segercrantz opastaa aistimaan tilanteen mukavia puolia.
– Jos olet ostamassa vaatetta, tunnustele sen materiaalia. Tutki väriä ja mieti jo etukäteen tilanteita, joissa voit käyttää vaatetta.
Mielikuvien avulla asioita voi tutkailla jo ennen ostoksille lähtemistäkin.
– Näin pystyt kantamaan miellyttävää kokemusta pidempään, kuin jos vain ryntäisit ostamaan jotakin nopeasti.
Mutta kuinka tämä sama onnistuisi verkkokaupassa, jossa ostohetki on sormen näpäytyksellä ohi ja tuotteen värikin näyttöpäätteen vääristämä?
– Verkossa tehdään helposti vääriä ratkaisuja, mutta toisaalta verkko-ostoksilla on aikaa harkita ostopäätöstä, Segercrantz sanoo.
Ostoksen tuomaa iloa voi alkaa venyttää viimeistään silloin, kun posti kantaa tuotteen kotiin.
– Taas keskityt, katsot ja nautit. Jos ostat uuden tyynyn, siirrä sitä eri paikkoihin ja katso, miltä se näyttää.
– Älä ala heti suunnitella uuden tyynyn ostamista.
Shoppailun tuoman hyvän olon säilymiseen vaikuttavat myös ihmisen temperamentti, persoonallisuus sekä elämänarvot ja muut taustatekijät. Toisen elämäntyyliin kuuluu nopeatempoinen ostaminen ja käyttäminen.
– Joku toinen on voinut joutua pitkään säästämään hankintaansa varten. Silloin mielihyväkin voi olla isompi, Segercrantz toteaa.
Impulsiivinen ihminen tekee nopeita päätöksiä ja tarvitsee innostavia säväytyksiä muita tiuhempaan. Introvertti puolestaan miettii ja harkitsee ostostaan tarkkaan.
Joskus shoppailu voi liittyä risaiseen itsetuntoon, jota uuden paidan, veneen tai meikkivoiteen avulla koetetaan paikata.
Erityisesti nuorilla halu yhteenkuuluvuuteen ja vasta kehittymässä oleva itsetunto voivat Majavan mukaan olla yhteydessä ongelmalliseen ostamiseen.
– Ostamisen kautta koetetaan liittyä johonkin, mitä haluttaisiin olla.
Kuitenkin kuka tahansa voi Majavan mukaan ajoittain kokea haittoja ostamisestaan. Shoppailu saattaa kaduttaa, tili on voinut humpsahtaa miinukselle, on tullut tehtyä vikaostos tai saatua läheiseltä satikutia hankinnoista.
– Se on vähän sama, kuin joisi joskus överit. Se ei silti tarkoita, että olet alkoholisti. Sen sijaan kannattaa tiedostaa, että niinkin voi käydä ja ottaa opikseen.
Suurinta mielihyvää tuottaa Segercrantzin mukaan lopulta se, että pystyy itse vaikuttamaan päätöksiinsä.
– Kyse on hallinnan kokemuksesta, hän sanoo.
Juttu on julkaistu 19.10.