Väsyneen näköinen nuori nainen istuu penkillä puun varjossa Hersonin keskustassa Ukrainassa. Kansalaisjärjestöaktiivi Allan lauantai on aamukahdeksan jälkeen vasta alussa. Pöydällä Allan edessä on kännykkä ja sen alla tupakka-aski.
– Olettehan laittaneet kännyköiden gps-paikannuksen pois päältä? Sen pitää aina olla poissa päältä täällä. Venäläiset voivat paikantaa kännyköitä ja suunnata sitten paikkaan tulitusta, 21-vuotias Alla huolehtii.
Alla kuuluu tulvauhreja auttavaan vapaaehtoisjärjestöön, joka pelastaa veden saartamia ihmisiä ja toimittaa apua niille, jotka ovat päättäneet jäädä asuntoihinsa kerrostalojen ylemmissä kerroksissa. Hän ei halua kertoa sen paremmin sukunimeään kuin järjestönsä nimeä, koska järjestön vapaaehtoiset ovat tuoneet turvaan tulvan saartamia ihmisiä myös Venäjän hallussa olevilta alueilta vastarannalta.
– Eilen perjantaina evakuoimme turvaan parisenkymmentä ihmistä venäläisten puolelta, Alla sanoo.
Allan työ on hengenvaarallista. Pian STT:n haastattelun jälkeen venäläiset tulittivat läheistä tulvan alle jäänyttä Korabelin saaren aluetta Hersonissa. Kaupungin paikallisviranomaisten mukaan tulitus haavoitti ainakin kahta avustustyöntekijää.
– Avustusjärjestöjen kannalta olisi tietysti parempi, jos ihmiset lähtisivät kodeistaan. Nyt kun he ovat siellä, heille pitää toimittaa jatkuvasti ruokaa ja apua. Se on hyvin vaarallista, Alla summaa.
Dneprjoen tulva johtuu Kahovkan padon tuhoutumisesta tiistaina. Hersonin sotilashallinnon johtajan Oleksandr Prokudinin uutistoimisto AFP:lle kertomien tietojen mukaan lauantaihin mennessä vajaat 2 600 ihmistä oli tuotu pois tulvivilta alueilta Hersonissa. Asunnoissaan tulvaveden laskua odottavien määrää ei tiedä varmasti kukaan.
"Venäläisiltä voi odottaa mitä tahansa"
Serhii, 57, asui vielä viime viikolla yhdessä vaimonsa kanssa läheisen kerrostalon kakkoskerroksessa, jonka katutasossa sijaitsee kutsuvasti nimetty baari Oluttuoppi. Nyt Oluttuopissa ei kuohu mallas vaan hölskyy vesi, ja sen ikkunoita peittävät rautakaihtimet.
– Lähdimme vaimon kanssa pakoon tulvaa, kun vesi alkoi nousta rakennukseemme. Ehdimme ottaa mukaan vain tärkeimmät paperimme ja nämä vaatteet, jotka minulla on nyt päälläni, hihattomaan paitaan, shortseihin ja rantasandaaleihin pukeutunut Serhii kertaa.
Serhiin pojat ovat jo aikuisia eivätkä enää asu vanhempiensa luona. Pojilla oli talo Hersonissa Neftehavanin alueella, mutta se tuhoutui venäläisten tulituksessa, joten jälkikasvu on muuttanut pois kaupungista.
– En ole käynyt kotona lähtömme jälkeen. Tulen tähän joka päivä katsomaan, kuinka paljon vesi on laskenut. Ehkä huomenna tai ylihuomenna se on jo niin alhaalla, että voin mennä käymään, Serhii aprikoi.
Serhiin toive voi kuitenkin osoittautua ennenaikaiseksi. Vaikka vesi oli lauantaina jo laskussa, oli sen pinta Hersonin paikallishallinnon mukaan vielä liki viisi metriä normaalia korkeammalla. Korkeimmillaan tulva käväisi liki 5,4 metrissä.
Vaikka vesi ei ole noussut Serhiin asuntoon saakka, häntä huolestuttaa, millaisia vahinkoja pitkään rakenteissa vellova vesi ja kosteus saavat aikaan kerrostalolle.
Kun Serhiiltä kysyy, yllättyikö hän siitä, että Kahovkan pato tuhottiin, hän tuhahtaa ja lähtee vihaisena kävelemään poispäin.
– Venäläisiltä voi odottaa mitä tahansa, hän tiuskaisee.