Kuluvan kesän aikana Suomessa on rikottu lämpöennätyksiä. Kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin, ja 14. heinäkuuta Kouvolassa syntyi uusi Suomen ennätys peräkkäisissä hellepäivissä.
Helteiden tiedetään lisäävän etenkin ikääntyneiden kuolleisuutta. Helteen terveysvaikutuksiin erikoistunut tutkija
Aiempien helleaaltojen tutkimusten perusteella jo tiedetään, että neljä vuorokautta tai pidempään kestävien hellejaksojen aikana väestön päivittäinen kuolleisuus lisääntyy keskimäärin kymmenen prosenttia.
Kesän 2018 pitkittynyt helleaalto aiheutti Suomessa THL:n mukaan noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Luku oli hieman isompi kuin hellekesänä 2014, jolloin ennenaikaisia kuolemia oli THL:n arvion mukaan 330.
Vuonna 2018 yli 65-vuotiaiden päivittäinen kuolleisuus kasvoi hellejaksolla keskimäärin 14 prosenttia tavanomaiseen verrattuna.
Kuolleisuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, onko terveyden- ja sosiaalihuollon hoitolaitoksissa petrattu riskiryhmien suojaamisessa aiemmista helteistä. Kuuman sään aiheuttama terveysriski kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairaisiin.
Toisaalta koronapandemiallakin on vaikutuksensa. Koronaviruksen aiheuttamaan infektioon sairastuminen voi lisätä riskiä helteen aiheuttamille haitoille.
– Sekä koronaviruksen että helteiden vakavien vaikutusten riskiryhmät ovat pitkälti samoja.
Myös koronan torjuntatoimet ovat helteiden kannalta hankalia. Moni tapa, jolla suojaudutaan koronalta, on kuumuuden kannalta huono.
– Koronan aikana on pyritty siihen, että vältetään lähikontakteja ja pysytään kotona. Mutta jos on kotona kuuma ja kontaktit vähissä, helteestä aiheutuvien terveyshaittojen riski kasvaa. Koronatartunnan välttely voi myös johtaa siihen, ettei uskalleta hakeutua ajoissa hoitoon, Kollanus sanoo.
Koronan vaikutusta helteen aiheuttamiin kuolemiin ei vielä tiedetä: tutkittua tietoa ei vielä ole. Kollanus pitää mahdollisena, että helteiden vaikutukset ovat aiempaa suurempia koronan ehkäisytoimien vuoksi.
Nyt kuitenkin eletään jo toista koronakesää. Taudin kanssa on opittu jo elämään.
– Toivottavasti ihmiset ovat tänä kesänä uskaltaneet suojautua riittävästi helteiden haittavaikutuksilta.
Kollanus arvelee, että tietoisuus helteiden vaaroista on kasvanut väestön keskuudessa. Mediakaan ei hehkuta enää vain helteiden ihanuutta, vaan muistuttaa myös varautumisen tärkeydestä.
Ollessaan kuumassa ympäristössä kehon lämpökuorma kasvaa. Kun elimistö pyrkii säilyttämään normaalin lämpötilansa, se lisää ääreisverenkiertoa ja hikoilua. Ylimääräinen lämpö kulkeutuu ihon pintakerroksiin ja lopulta ympäröivään ilmaan.
Elimistön lämpökuormituksesta ja nestehukasta aiheutuu erilaisia oireita, kuten väsymystä, heikotusta, keskittymiskyvyn laskua tai huimausta.
Kuumuus ja hikoilusta johtuva neste- ja suolavajaus voivat johtaa lämpösairauksiin, kuten lämpöuupumukseen. Ikääntyneiden lisäksi erityisesti vauvat ja pienet lapset kärsivät herkästi lämpösairauksiin liittyvistä oireista.
Lämpökuormitus voi myös pahentaa pitkäaikaissairauden tai vakavan akuutin sairauden oireita. Kollanus kuvailee helteen tuovan lisäkuormitusta jo muutoinkin kuormittuneeseen tilanteeseen.
Myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä hermoston sairaudet ovat riskitekijöitä.
– Jos fyysinen tai henkinen toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi muistisairauden vuoksi, ei kuumuudelta pysty välttämättä suojautumaan ja hakeutumaan esimerkiksi kuumasta asunnosta pois.
Virpi Kollanuksen mukaan hellekuolemien vähentäminen vaatii sekä jo tässä hetkessä tehtäviä tekoja että pidemmällä aikavälillä tehtävää varautumista.
Voimakkaiden helleaaltojen aikana terveyden ja sosiaalihuollon laitoksissa riskiryhmissä olevat pitää suojata helteeltä. Apua tarvitsevat myös kotihoidossa olevat. Lisäksi toimenpiteitä tarvitaan sellaisten riskiryhmien suojaamiseksi, jotka eivät ole terveyden- tai sosiaalihuollon jatkuvien palvelujen piirissä.
THL neuvoo nyt hoitolaitoksia helteen aikana monella tapaa. Ohjeissa mainitaan esimerkiksi kuumuuden vaikutuksille erityisen riskialttiiden ihmisten tunnistaminen, lämpötilan kohoamisen estäminen potilas- tai asukashuoneissa ja yleisissä oleskelutiloissa sekä ainakin osan tiloista viilentäminen pysyvästi alle 25 asteeseen.
Jo nyt Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksia, jotka on tarkoitettu omatoimiseen helteeltä varautumiseen.
Kollanuksen mielestä olisi hyvä, että varoituksen lisäksi olisi olemassa kansallinen toimintasuunnitelma helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ohjeistuksia on jo laadittu esimerkiksi terveydenhuollon toimijoille, mutta hellevaroituksiin ei toistaiseksi liity ennalta suunniteltuja viranomaistoimenpiteitä.
Tällaisia suunnitelmia on olemassa muissa Euroopan maissa, ja sen laatimista suosittelee myös Maailman terveysjärjestö WHO.
Kollanuksen mielestä kuumuuden hillintä pitää jatkossa huomioida kotien ja hoitolaitosten rakentamisessa. Pelkästään uuteen suunnitteluun vaikuttaminen ei riitä, vaan myös olevaa on korjattava viileämmäksi.
Anni Hyypiö
