La La Land -elokuva on juuri alkamassa. Viimeiset kiirehtivät vielä tilauksiaan salin perällä olevalla tiskillä: "24 senttiä valkkaria, lonkero, oliivit ja mozzarella, kiitos."
Helsinkiläinen elokuvateatteri Riviera teki Suomessa utopialta tuntuvan asian mahdolliseksi. Se toi ruuan ja alkoholitarjoilut elokuvasaliin.
– Suomessa on vahva uskomus, että elokuvateatteria ja anniskelua ei voi yhdistää. Otin yhteyttä ravintola-alan ihmisiin ja kysyin, onko todella näin, kertoo Rivieran toinen omistaja Atte Laurila.
Rajoituksia toki on. Anniskeluravintolassa lattia ei saa olla kalteva, penkit eivät saa olla kiinteästi lattiassa kiinni eivätkä penkkirivit eri tasoilla. Eli tila ei saa olla katsomo.
Tästä syystä Finnkinon teattereissa ei alkoholitarjontaa ole, vaikka nekin olisivat halukkaita tarjoilua kokeilemaan.
– On tiettyjä näytöksiä, joihin se sopisi erittäin hyvin. Esimerkiksi viinilasillinen oopperanäytökseen. Toistaiseksi se ei ole mahdollista, Finnkinon toimitusjohtaja Veronica Lindholm sanoo.
Finnkino lisää ruokaa
Vaikka alkoholi on Suomessa aina kuuma puheenaihe, sen enempää Finnkinon väki kuin Rivieran Laurilakaan eivät pidä alkoholia lopulta kovin tärkeänä. Se on vain yksi asia, missä erilaisia asiakkaita voi palvella paremmin.
Finnkino kuuluu Nordic Cinema Groupiin, jonka Baltian teattereissa olut on yksi vaihtoehto juomaksi siinä missä limsat. Myös yhtiön teatterissa Tukholmassa Mall of Scandinaviassa osaan elokuvasaleista saa viedä niin ruokaa kuin alkoholijuomia.
Ruoka onkin toinen tuote, jonka perään Finnkinolta jatkuvasti kysytään. Yhtiö vastaa huutoon kokeilemalla poppareiden ja karkkien lisäksi myös vähän ruokaisampia herkkuja. Luvassa on ainakin lämpimiä nachoannoksia erilaisilla lisukkeilla.
Ääni kolmiulotteisesti
Finnkino hakee erikoiselämykset tällä hetkellä etenkin tekniikasta: viime kesänä Helsingin Tennispalatsiin avattu Scape-sali on monella mittarilla Suomen paras elokuvasali. Dolby Atmos -ääni tulee 72 kaiuttimen kautta. Kaiuttimia on myös katossa.
Jokainen kaiutin on oma kanavansa, joten elokuvan yksittäiset äänet voidaan kohdentaa katsomotilassa kolmiulotteisesti. Esimerkiksi hyönteinen saadaan pörräämään katsojan korvan viereen samaan aikaan, kun joku kuiskaa elokuvassa takaviistosta toiseen korvaan.
Suomen suurin valkokangas
Scape-salin laser-projektorin ansiosta kuvan laatu on noin kahdeksan kertaa tarkempi kuin tavallisessa salissa.
– Suurin ero on 3D-kuvassa, joka on erittäin valoisa. Ja tietysti salin design: leveät penkit, valot ja Suomen suurin valkokangas, Finnkinon Lindholm luettelee.
Valkokangas on 184 neliömetrin eli ison omakotitalon kokoinen.
Suomen toinen Scape-sali avautuu Espoon Isoon Omenaan huhtikuussa. Scape-salien avaamista myös muualle kuin pääkaupunkiseudulle on pohdittu, mutta lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty.
Scape-salissa elokuvasta pääsee nauttimaan kolmen euron lisähinnalla.
Rajattomasti herkkuja
Finnkinon Suomen toistaiseksi ainoa vip-sali on sekin pääkaupunkiseudulla, Espoon Sellossa. Salissa on jalkatuelliset nojatuolit ja viikonloppunäytöksissä rajaton määrä popcorneja ja limsaa. Vip-kohtelusta saa maksaa kahdeksan euroa tavallisen lipun hinnan päälle.
Muita elokuva-alan uutuuksia, kuten 4D:tä ja VR Cinemaa eli virtuaalitodellisuutta hyödyntävää elokuvaa, saamme vielä odottaa.
– Pääsimme itse asiassa viime keväänä Las Vegasissa alan messuilla kokeilemaan VR:ää. Maailmassa on vasta muutamia yksittäisiä saleja, ja niihin tehdyt elokuvat ovat vielä lyhyitä, 10–20 minuutin mittaisia, Lindholm kertoo.
Kauhua virtuaalilaseilla
Lähin VR Cinema löytyy Amsterdamista. Sali on käytännössä yksi huone täynnä pyöriviä nojatuoleja. Ihmiset istuvat tuoleihin lasit päässä ja katselevat valitsemaansa ohjelmaa. Tarjolla on muun muassa balettia, kauhua, dokumentteja ja lastenohjelmaa.
– Onhan se vaikuttava, mutta myös hyvin fyysinen kokemus. Kokopitkä elokuva virtuaalilasit päässä voisi olla aika rankka, sanoo Finnkinon markkinointi- ja myyntijohtaja Kalle Peltola, mutta myöntää VR:n avaavan kiinnostavia mahdollisuuksia.
Esimerkiksi kauhuelokuva muuttuu hurjalla tavalla, jos katsoja joutuu itse tapahtumien keskelle.
4D:n suhteen on vähän samoja ongelmia kuin virtuaalitodellisuuden kanssa.
– Varmasti tuuli ja tuoksut voisivat tuoda jotain lisää, mutta jaksaisiko efektiä koko elokuvan ajan, Peltola kysyy.
4D-saleja on ollut jo useita vuosia, eivätkä ne ole silti lyöneet isosti läpi. Ne ovat jääneet huvipuistojen jutuksi.
Miten Riviera sai luvat?
Palataanpa vielä kaksi kuukautta sitten avattuun Helsingin Rivieraan. Miten Riviera onnistui saamaan himoitut anniskeluoikeudet? Millainen se oikein on?
Paikka on toiminut jo 40 vuotta sitten elokuvateatterina, mutta viimeksi se on ollut venäläinen musiikkiteatteri Bolero, jolla jo oli anniskeluoikeudet.
Elokuvasalissa on jyhkeät – mutta ei kiinteät – sohvat ja nojatuolit. Lattiassa on vain muutama porrastus, ja salin perällä on baaritiski, josta myynnin lisäksi hoituu valvonta. Näin lain kirjain täyttyy.
Juomia ja ruokia voi käydä tilaamassa koko elokuvan ajan, sillä vaikka valot on sammutettu, vaaleat seinät heijastavat sen verran valoa, että salissa voi liikkua. Penkkien välit on jätetty väljiksi, jotta tiskillä ja vessassa voi piipahtaa muita häiritsemättä.
Muuten elokuvissa istutaan niin kuin muuallakin: hiljaa ja keskittyneesti.
Myös muualle Suomeen
Elokuva-alalla jo aiemmin työskennellyt Atte Laurila kertoo testaavansa myös sitä, voiko yhden salin teatteri kannattaa. Hän vertaa Rivieraa keikkapaikkoihin, joissa on yksi tai kaksi konserttia illassa. Rivierassa keikan tilalla on elokuva.
– Toistaiseksi näyttää kannattavan, Laurila sanoo.
Melkein kaikki näytökset ovat olleet loppuunmyytyjä, ja lähes poikkeuksetta ihmiset ostavat myös juomia ja ruokia.
Rivieran suunnitelmissa on laajentaa myös muualle Suomeen, mutta paikallisten kumppaneiden kanssa yhteistyössä. Laurila toivookin yhteydenottoja.
Mullistuksia luvassa
Laurila ennustaa elokuvateattereihin vielä suuria muutoksia. Hänen mukaansa ala tulee muuttumaan seuraavan kymmenen vuoden sisällä rajusti. Syiksi hän laskee etenkin tekniikan kehityksen ja halventumisen sekä uudet sisällöt.
– Elokuvia ja muuta liikkuvaa kuvaa on tarjolla enemmän kuin koskaan, ja ne ovat kaikkien teatterien saatavilla. Vielä viisi vuotta sitten liikuteltiin filmikeloja paikasta toiseen.
Laurila muistuttaa, että Netflix mullisti tullessaan koko tallennebisneksen.
– Se, mitä elokuva-alalla tulee tapahtumaan, on varmasti jotain, mitä emme osaa vielä ajatellakaan.
Tuulia Rautio / Lännen Media
