Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Hel­sin­ki – Sei­nä­jo­ki –Mo i Rana

-
Puheenvuoro

Etelä-Pohjanmaan liitossa seurataan tarkoin, mitä Suomen maakunnille on odotettavissa seuraavien vuosien aikana ja Euroopan unionin uudella rahoituskaudella 2028–34.

Mihin kohteisiin aluekehitysrahoitusta osoitetaan, minkä verran ja millaisilla toimintatavoilla? Millainen rooli alueilla ja maakuntien liitoilla on tässä prosessissa? Kaikesta tästä olisi hyvä tietää hyvissä ajoin.

Etelä-Pohjanmaalla onneksi osataan ajatella isosti.

EU on pohjimmiltaan rauhanliike sekä maatalouden ja aluekehittämisen unioni. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanne haastaa näitä kivijalkoja.

Unionin suuri onnistuminen on ollut vakauden luominen aikaisemmin eripuraisten kansojen kesken. Hyvä esimerkki on entisten tappelupukarien Saksan ja Ranskan nykyään tiivis yhteistyö.

Ukrainan sota on haastanut unionin roolia turvallisuudessa. Ryhdistäytymistä on tapahtunut, ja unionissa puhutaan omavaraisuudesta ja kyvystä toimia uhkatilanteissa uudella tavalla.

Eurooppalaista puolustusteollisuutta halutaan kehittää jäsenmaissa. Tämä tarjoaa myös pohjalaiselle teollisuudelle mahdollisuuksia. Koko Suomi on unionin itärajaa. Myös Länsi-Suomeen on mahdollista saada mittavia investointeja, jos ne liittyvät unionin uuteen turvallisuusajatteluun.

Rahoitusikkuna on siis auki, ja nyt pitää uskaltaa ajatella isosti. Tämä tarkoittaa, että Suomesta tarjottavien investointiehdotusten pitää palvella koko unionia, ei vain yksittäistä Suomen aluetta tai maakuntaa.

Etelä-Pohjanmaalla onneksi osataan ajatella isosti.

Liikennehankkeista selkeä viesti Brysselistä meille on esimerkiksi se, että ei saa unohtaa eurooppalaisen raideleveyden ulottamista Suomeen laajemmin kuin pelkästään pohjoiseen.

Pääradasta voidaan aloittaa, kun isosti kerran halutaan mennä. Alustavia selvityksiä asiasta on tehty, mutta on syytä kiihdyttää vauhtia, kun rahoitusta on saatavilla. Samalla saadaan hoidettua kuntoon välttämätön Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin kaksoisraide.

Eurooppalaisen huoltovarmuuden nimissä Vaasasta voidaan sitten kätevästi mennä siltaa pitkin Ruotsiin, kohti Mo i Ranaa ja Atlantin valtamerta. Ja sama tietenkin toiseen suuntaan.

Janne Sankelo
Kirjoittaja on  Etelä-Pohjanmaan liiton hallituksen puheenjohtaja (kok.) Kauhavalta.