Kaivopuiston lentonäytöksessä Helsingissä tänä iltana esiintyvä Eurofighter Typhoon -hävittäjä on puhtaalla suorituskyvyllä ja voimalla mitattuna vähintäänkin kovemmasta päästä esiintyjäkaartia.
Typhoon on yksi Suomen ilmavoimien kandidaateista nykyisen Hornet-kaluston korvaajaksi.
Hävittäjien todellinen suorituskyky on tarkkaan varjeltua tietoa, mutta Eurofighter-konsortioon kuuluvan brittiläisen BAE Systemsin Helsingissäkin kertoman julkisen tiedon mukaan Typhoon yltää kaksinkertaiseen äänennopeuteen (lentokorkeudesta riippuen noin 2200 km/h) ja sen maksimilentokorkeus on yli 16 kilometriä.
Aivan näitä suoritusarvoja ei Helsingissä nähdä, sillä järjestäjien mukaan esiintyjät noudattavat 600 solmun (1100 km/h) huippunopeutta. Esityksen sallittu alaraja on noin 150 metriä ja yläraja kolme kilometriä.
Lentoonlähdössä Typhoon kiihdyttää paikaltaan ilmaan kahdeksassa sekunnissa, ja puolen minuutin kuluttua se on saavuttanut yliäänennopeuden. Kahden ja puolen minuutin jälkeen se lentää yli kymmenessä kilometrissä 1.6-kertaisella äänennopeudella. Vertailun vuoksi, tavallinen matkustajakone nousee kymmenen kilometrin tienoille noin 20–30 minuutissa.
Kylmän sodan torjuntahävittäjillä tosin oli vielä nykyisiä hävittäjiäkin kovempi nopeus- ja korkeussuorituskyky. Esimerkiksi Suomen ilmavoimien pitkäaikainen koelentäjä, insinöörieverstiluutnantti evp Jyrki Laukkanen kertoo käyneensä neuvostovalmisteisella MiG-21:llä yli 21 kilometrin korkeudessa.
– Ilmaherruushävittäjien tapauksessa mitä nopeammin ja korkeammalla lentää, sitä paremmassa asemassa on vastustajaan nähden, kertoo marsalkka (Air Chief Marshal, vastaa kenraalia) evp Sir Glenn Torpy Lännen Medialle.
Ison-Britannian kuninkaallisia ilmavoimia (RAF) vuosina 2006-09 komentanut Torpy siirtyi sotilasuransa jälkeen neuvonantajaksi BAE:lle, kuinkas muuten. Helsingin tapahtuman markkinointipanostuksista kertoo, että F-35:n valmistaja Lockheed Martin toi paikalle Gary Northin, entisen USA:n ilmavoimien neljän tähden kenraalin.
Torpyn mukaan myös liikehtimiskyvyllä on merkitystä, vaikka nykymaailmassa ilmataistelut käydäänkin tyypillisesti näköetäisyyden ulottumattomista.
– Heti, kun hävittäjä ampuu ohjuksen, sen pitää pystyä siirtymään nopeasti pois sijainnistaan, tai muuten vastustaja ampuu koneen alas.
Torpy vakuuttaa (kuinkas muuten), että Typhoon on vielä lähellä lakikorkeuttaan erittäin liikehtimiskykyinen. Epävirallistenkin asiantuntija-arvioiden mukaan näin onkin, jos kohta ranskalainen Rafale, joka on ehdolla Suomeenkin, on monessa suhteessa samaa luokkaa tai parempikin.
Operatiiviseen käyttään vuonna 2003 otetun Typhoonin valmistajat tarjoavat Suomelle luonnollisesti koneen päivitettyä versiota.
– Avainasemassa on uusittu tutkajärjestelmä. Elektronisen sodankäyntiin on luvassa paljon parannuksia, ja otamme käyttöön uuden (ilmasta-maahan, kantama noin 100 km) Spear-ohjuksen, Torpy kertoo.
Samoin Typhoonin ohjaamoon on luvassa yksittäinen, suuri näyttö kuten F-35:ssa sekä tulevassa Gripen E:ssä. Myös Boeing testaa vastaavaa teknologiaa Super Hornetin päivitystä varten.
– Lentäjän tilannetietoisuuden parantamiseksi kypärän visiiriin heijastettavat tiedot ovat tärkeitä, ja olemme lisäämässä kypärään entistä enemmän ominaisuuksia, Torpy kertoo.
Typhooninkin ohjaamossa nykyisin käytettävä HUD-heijastusnäyttö on siis todennäköisesti poistumassa koneesta jossakin vaiheessa.
– Koulutuksessa simulaattorien käyttö on entistä tärkeämpää. Kun hävittäjäkoneet harjoittelevat oikeassa elämässä, moni silmäpari seuraa tarkasti, mihin koneet oikein pystyvät.
Suomelle tarjottavan version hintatietoja BAE:n edustajat eivät kommentoineet.
Suomen ilmavoimien edustajat tekevät Typhoonin evaluointia Isossa-Britanniassa juuri näillä viikoilla. Vastaavanlainen arviointikierros tehdään kaikelle viidelle konekandidaatille.
Typhoon-koneen virallinen käyttöikä on 6000 lentotuntia, mutta Torpyn mukaan niin on ollut RAF:n Tornado-koneissakin, joita Torpy aikanaan lensi), ja senkin käyttöikää on helposti voitu pidentää.
Sensorifuusio - hävittäjän eri havaintolaitteiden ja muiden lentokoneiden, sekä maa- ja merivoimien tilannetiedon yhdistäminen ja esittäminen lentäjälle yhtenä, eheänä kokonaisuutena - on valmistajapiirien avaintermejä, ja niin on Eurofighterinkin tapauksessa.
– Lentokoneista tulee entistä monimutkaisempia kehittyneiden tutkien sekä elektronisen sodankäynnin myötä. Tarvitaan entistä enemmän tietokoneiden laskentatehoa ja sähkötehoa, Torpy painottaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että koneet tarvitsevat entistä enemmän generaattoritehoa, ja laitteistoja pitää jäähdyttää paremmin. Myös elektroniikan lämpösäteily näkyy vihulaisen infrapunakameroissa ja vähentää koneiden häiveominaisuuksia. Torpyn mukaan tilanteesta, koneen asennosta havaitsijaan nähden sekä sääolosuhteista riippuen infrapunakamerat voivat olla tehokkaampia havaintolaitteita kuin perinteiset tutkat, jotka toki myös voivat paljastaa etsijän oman sijainnin.
Jo Typhoonin nykyisissä kehitysversioissa generaattoreita ja jäähdytyslaitteita on lisätty. Torpyn mukaan tämä ei suuremmin rasita koneen moottoreita (toki tämä on myyntipuhetta). Myös ulkoista aselastia voi olla melkoisen paljon ilman, että koneen aerodynaaminen suorituskyky juuri kärsisi.
– Jos Typhoonissa jotakin on runsaasti, niin tehoa.
Ilmailumuseon organisoima, Suomi 100 -tapahtumiin kuuluva Kaivopuiston ilmainen lentonäytös lennetään Helsingissä perjantaina klo 16–21. Tapahtuma-alue on vierailijoille avoinna aamukymmenestä lähtien. Jos sinulla on korvatulpat, tuo ne ehdottomasti mukaasi, joskin järjestäjät myös jakavat niitä katsojille.
Mikko Pulliainen
