Helsingin käräjäoikeudessa alkoi tänään oikeudenkäynti Helsingin Sanomien lokakuussa 2021 julkaisemasta artikkelista. Artikkeli käsitteli Helsingin poliisin poliisimiestä, jonka kerrottiin aloittaneen suhteen nuoren miehen kanssa, johon kohdistunutta seksuaalirikosta hän oli tutkinut.
Syyttäjä vaatii jutun kirjoittaneelle toimittajalle Paavo Teittiselle ja päätoimittaja Antero Mukalle ehdollista vankeusrangaistusta törkeästä kunnianloukkauksesta ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteessä on myös mies, joka syyttäjän mukaan oli jutun nimetön lähde.
Jutun julkaisun aikaiselle vastaavalle päätoimittajalle Kaius Niemelle syyttäjä vaatii sakkorangaistusta päätoimittajarikkomuksesta. Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikokseen.
Poliisimies on oikeudenkäynnissä asianomistajana. Hän vaatii syytetyiltä 30 000 euron korvauksia.
Syyttäjän mukaan artikkeli oli poliisimiestä halventava. Siinä vihjattiin syyttäjän mukaan muun muassa poliisimiehen syyllistyneen rikokseen. Syyttäjä katsoo, että poliisimiehen suhdetta aiemmin tutkimansa jutun asianomistajaan sai käsitellä.
– (Hänen) olisi moraalisesti ja poliisin käyttäytymisvelvoitteen mukaan pitänyt toimia toisin, syyttäjä Kukka-Maaria Kankaala sanoi.
Asialla oli syyttäjän mukaan yhteiskunnallista merkitystä, mutta käsittelyn olisi pitänyt olla "neutraalia".
Asiaesittelyissään syyttäjä Kankaala ja poliisimiestä edustava asianajaja Riitta Leppiniemi sanoivat, että sananvapaus on tärkeä oikeus, muttei kuitenkaan rajoittamaton.
Asianajaja: Häpäisevä ja sensaatiohakuinen
Leppiniemen mukaan HS:n artikkeli oli "häpäisevä", "sensaatiohakuinen", valheellinen ja aiheutti miehelle suurta kärsimystä. Leppiniemi luki salissa otteita artikkelista ja sanoi, että tällaisilla lausumilla kuvataan yleensä seksuaalirikosta. Poliisimiestä ei ole epäilty seksuaalirikoksesta, Leppiniemi sanoi.
Poliisimies ei Leppiniemen mukaan ollut tavannut nuorta miestä tätä koskevassa tutkinnassa eikä kuulustellut tätä. Leppiniemen mukaan poliisimies teki tutkinnan pöytäkirjaan kuva- ja tekstiviestiliitteen.
Poliisimies ja nuori mies tutustuivat myöhemmin seuranhakupalvelussa, Leppiniemi sanoi. Nuori mies oli haastehakemuksen mukaan suhteen alkaessa täysi-ikäinen.
Leppiniemen mukaan poliisimies ja nuori mies tapasivat seitsemän vuoden aikana yli kymmenen, mahdollisesti 20 kertaa. Tapaamisten välissä oli pitkiä taukoja, ja nuori mies oli suhteessa aktiivinen, Leppiniemi sanoi. Seksuaalinen kanssakäyminen tapahtui hänen mukaansa molempien tahdosta.
Poliisimiestä ei nimetty HS:n jutussa, mutta Leppiniemen mukaan hän oli tunnistettavissa ja hänet myös tunnistettiin.
Puolustus: Tiedot pitävät paikkansa
Toimittaja Teittistä edustava asianajaja Kai Kotiranta sanoi asiaesittelyssään, ettei artikkeli sisällä valheellisia tai vääriä tietoja. Tiedot pitävät paikkansa, hän sanoi.
Kotiranta nosti esille, ettei syyttäjä ole tuonut esille, mitä se tarkalleen pitää valheellisena väitteenä tai vihjauksena. Artikkelissa ei ole väitetty eikä siitä perustellusti synny mielikuvaa, että poliisimies olisi syyllistynyt rikokseen, Kotiranta sanoi.
Hän totesi, ettei ole tuomioistuimen arvioitavissa, onko jokin journalistinen juttu hyvä vai huono.
– Siihen suohon meidän ei pidä lähteä.
Kotiranta kuvasi artikkelia poikkeukselliseksi ja yhteiskunnallisesti merkittäväksi. Sen tarkoitus oli hänen mukaansa tuoda esille haavoittuvassa asemassa olevien poikien ja nuorten miesten tilannetta. Artikkeli perustui laajaan lähteytykseen ja myös poliisimiehellä oli siinä mahdollisuus kommentoida asiaa, Kotiranta sanoi.
Kotiranta toi esille, ettei Teittinen ole toimittajana vastuussa artikkelin julkaisusta eikä Teittisen tekeminen edes kohdistu syytteen tekoaikaan. Syytteen tekoaika alkaa artikkelin julkaisupäivästä.
Puolustus kiisti myös väitteen siitä, että poliisimies olisi ollut tunnistettavissa artikkelista. Jos joku on hänet tunnistanut, se on tapahtunut esitietojen ja muiden tietolähteiden perusteella, Kotiranta sanoi.
Puolustus katsoo, että syytekynnys on asiassa laskettu liian alas. Kotirannan mukaan sananvapaudelle tulee perusoikeutena antaa suurempi merkitys kuin sitä rajoittaville rangaistusnormeille.
– Syyte loukkaa sananvapautta, Kotiranta sanoi.
Hän tähdensi, että poliisimies on ollut julkinen viranhaltija ja julkisessa virassa toimivien valvonta ja kriittinen tarkastelu on sananvapauden ydinaluetta.
"Yhteiskunnallisesti merkittävä asia"
Helsingin Sanomat seisoo edelleen jutun takana, kommentoi nykyinen vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi syytteiden noston aikaan viime lokakuussa.
– Jutussa on kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta eli luottamuksesta poliisiin. Jutussa ei henkilöidä ketään. Vaikka olen toiminut päätoimittajana toisaalla jutun julkaisun aikaan, seison täysin jutun takana. Kyse on tutkivasta journalismista, joka on olennainen osa Helsingin Sanomien työtä, hän sanoi.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.