Helsingin kaupunki ei ole tehnyt poikkeuslupahakemusta Helsingin areenan taustayhtiön osakkeiden ostamiseksi, kaupungilta kerrotaan STT:lle. Kaupungin mukaan se pitää yksityisiä tahoja ensisijaisina ostajina ja haluaa katsoa, miten prosessi etenee.
– Helsingin kaupungin tarkoitus on ollut koko ajan se, että jos yksityinen tai yksityiset toimijat ovat tässä kohtaa aktiivisia, he ovat ensisijaisia kaupantekijöitä, kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula Helsingin kaupungilta kertoo.
Ulkoministeriöstä kerrottiin aiemmin tiistaina STT:lle, että Ilmalassa sijaitsevan Helsingin areenan taustayhtiön osakekaupoista on jätetty kaksi poikkeuslupahakemusta.
Ministeriön pakotetiimi ei STT:lle tiistaina toimittamassaan vastauksessa kuitenkaan avannut tarkemmin tietoa hakijoista tai siitä, millaisia hakemukset ovat. Molemmat poikkeuslupahakemukset ovat parhaillaan ministeriössä käsittelyssä.
EU:n pakotteiden piirissä olevat venäläisoligarkit käyttävät määräysvaltaa areenan taustayhtiössä Helsinki Halli oy:ssä. Siksi lupaa kaupalle täytyy hakea ulkoministeriöstä.
Määräaika kesäkuussa
Helsingin kaupungin on aiemmin kerrottu olevan kiinnostunut hallin ostamisesta. Ujulan mukaan kaupunki on kuitenkin toistaiseksi asiassa "vasta sekundaarinen toimija".
Hänen mukaansa kaupungilla ei myöskään ole aikomusta jättää poikkeuslupahakemusta osakekaupoista kesäkuun lopun määräaikaan mennessä.
– Tietenkin haluamme nähdä, miten tämä mahdollinen prosessi etenee, kun aikajana nyt tiedetään, ja se (määräaika) on tässä jo muutaman viikon päästä, hän sanoo.
– Kaupunki arvioi sen jälkeen, mitkä ovat mahdollisuudet mennä eteenpäin.
Euroopan unionin neuvosto päätti viime joulukuussa mahdollistaa määräajaksi sen, että talouspakotteiden alaista omaisuutta voisi tietyin edellytyksin myydä eteenpäin.
Pakotesäännösten sallima määräaika kauppojen toteutumiselle umpeutuu tämän hetken tiedon mukaan kesäkuun lopussa. Luvan kaupalle myöntäisi Suomessa ulkoministeriö.
Neuvotteluja käyty viime viikolla
Halliyhtiön enemmistön omistavat Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvat Gennadi Timtshenko sekä Boris ja Arkadi Rotenberg omien yhtiöidensä kautta. Kyseiset omistusosuudet ovat Suomessa ulosottolaitoksen jäädyttäminä.
Pakotteiden vuoksi halli on seisonut tyhjillään siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan. Gennadi Timtshenkolla ja Boris Rotenbergilla on myös Suomen kansalaisuus.
Julkisuudessa on ollut tietoja, että muun muassa Helsingin kaupunki on kiinnostunut hallin ostamisesta, jotta sen saisi takaisin käyttöön.
Ujulan mukaan Helsingin kaupunki on käynyt edellisen kerran viime viikolla neuvotteluita halliyhtiön omistajien kanssa, jotta areena saataisiin takaisin käyttöön. Hänen mukaansa neuvotteluissa on puhuttu paitsi halliyhtiön osakkeista myös pelkästä hallikiinteistöstä.
Halliyhtiön hallituksen jäsen Kai Paananen kertoo STT:lle, että pakotteiden kohteena olevan omaisuuden myyntiin liittyy juridisia kysymyksiä, joita osapuolet yrittävät parhaillaan ratkoa.
– Tarvittaessa omistajien edustajat ovat valmiita keskustelemaan myös Helsingin kaupungin kanssa, ja kaupunki tietää tämän. Tässä vaiheessa ei ole muuta kommentoitavaa, Paananen tyytyy toteamaan.
Pakkolunastus on yhä auki
Jos ulkoministeriö hyväksyy halliyhtiön osakekaupan ehdot ja kauppa jommankumman ostajaehdokkaan kanssa toteutuisi, pakotteiden piiriin kuuluvat hallin myyjät eivät saisi kauppasummaa suoraan käyttöönsä vaan se pysyisi viranomaisilla jäädytettynä. EU:n pakotteiden piirissä oleva omaisuus ikään kuin vaihtaisi vain muotoa.
Samalla, kun EU:n pakotesäännökset sallivat mahdollisuuden pakotteiden alaisen omaisuuden myynnille, salli EU myös pakotteiden piiriin kuuluvan omaisuuden pakkolunastuksen tarvittaessa.
Ulkoministeriön tiedossa ei ole, että halliyhtiön pakkolunastusta olisi haettu. Helsingin kaupungin Ujula sanoo, ettei ainakaan Helsingin kaupungilla ole tällä haavaa suunnitelmia mahdollisesta pakkolunastuksesta.
– Kaupunki ei ole tehnyt päätöstä lunastusmenettelyn aloittamisesta, hän kertoo.
– Taustalla on kuitenkin arvioitu erilaisia mahdollisuuksia, jotka liittyvät nimenomaan siihen, että halli saataisiin käyttöön. Pakkolunastuksen kaltaiseen menettelyyn lähtemistä arvioidaan myöhemmin.