Hel­lyt­tä­vä video: Sii­li­vau­va mus­sut­taa maitoa hoi­ta­jan­sa käm­me­nel­lä köllien – Tänä kesänä sii­li­rin­ki on pe­las­ta­nut lu­kui­sia or­po­poi­kuei­ta

Seinäjoki
Siilinpoikanen ei ole juuri kananmunaa isompi. Marjo Helene Haanpäällä on parhaillaan neljä siilivauvaa hoidettavanaan.
Siilinpoikanen ei ole juuri kananmunaa isompi. Marjo Helene Haanpäällä on parhaillaan neljä siilivauvaa hoidettavanaan.
Kuva: Marjo Helene Haanpää

Toukokuussa Seinäjoella paljastunut rujo eläinrääkkäys sai lopulta onnellisen käänteen.

Valpas koiranulkoiluttaja löysi Törnävältä viemäriputkesta siilin, joka oli sullottu solmitun muovipussin sisälle. Pahoin vettynyt ja heikkokuntoinen siili pääsi löytäjänsä huomaan.

Siili sai lämpöä ja ravintoa, mutta oli aluksi ruokahaluton. Löytäjä otti yhteyttä siilirinkiin, jonka jäsenet aloittivat pian tiineenä olleen siilin nesteytyksen.

Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen (Ssesy) kokeneiden siilirinkiläisten jatkohoivissa poikasia odottanut naarassiili selvisi koettelemuksistaan.

Viemäriputkeen tukittu ja muovipussiin sullottu naarassiili löytyi Törnävän Pappilantieltä. Arkistokuva. Siili löytyi tämän putken sisältä muovipussista. Arkistokuva. Viemäriputkesta pelastettu vettynyt siili ei suostunut aluksi syömään eikä juomaan. Arkistokuva. Marleena Mäkelän asuman rivitaloyhtiön tontti rajoittuu metsään, jossa hän käyttää omaa koiraansa Poirotia. Toukokuussa viemäriputkesta kuului räpinää. Mäkelä pelasti muovipussista löytyneen siilin. Arkistokuva. Sunnuntaina muovipussista löytynyt naarassiili popsi jo maanantaiaamuun mennessä mehevän ruoka-annoksen. Arkistokuva. Marjo Helene Haanpää hoitaa loukkaantuneita siilejä kuntoon. Arkistokuvassa on Harald, joka on menettänyt paljon piikkejä ilmeisesti kirppujen takia. Siili painoi löytyessään 74 grammaa. Kuvanottohetkellä painoa oli kertynyt puolisen kiloa. Arkistokuva.
Viemäriputkeen tukittu ja muovipussiin sullottu naarassiili löytyi Törnävän Pappilantieltä. Arkistokuva.
Viemäriputkeen tukittu ja muovipussiin sullottu naarassiili löytyi Törnävän Pappilantieltä. Arkistokuva.
Kuva: Marleena Mäkelä

Ruustinnaksi löytöpaikkansa Pappilantien mukaan nimetty siili pyöräytti jo juhannuksen alla viisi poikasta. Tuhisevat piikkipallerot ja emosiili asustivat tuolloin vielä siilirinkiin kuuluvan siilihoitajan Marjo Helene Haanpään pihamaan pienessä mökissä.

– Ruustinna ja poikaset vapautuivat heinäkuun lopulla. Poikaset kasvoivat hyvin ja pääsivät luontoon turvallisessa ympäristössä ja tukiruokinnalla, Haanpää valottaa ilouutista.

Poikaselle kissanpennun maidonvastiketta

Haanpään mukaan siilirinkiin on tullut kesän mittaan hoitoon useita orpoja poikueita, joissa on 4–6 poikasta.

– Tulevana viikonloppuna niistä vapautuu luontoon ensimmäinen orpopoikue.

Katso alla olevasta videosta, miten siilirinkiläisen hoivaama siilivauva saa kissanpennun maidonvastiketta.

Lisäksi Haanpään hoidossa on ollut kaksi muuta emoa, jotka synnyttivät kumpikin neljä poikasta. Toisella emoista oli jalkavamma ja toisella silmätulehdus.

– Nekin on jo vapautettu luontoon, Haanpää iloitsee.

Haanpäällä on kuitenkin yhä neljä pientä siilivauvaa maidotettavana. Siilinpoikaselle ei voi antaa tavallista maitoa tai kissanmaitoa, vaan niille on tarjottava kissanpennulle sopivaa maidonvastiketta.

Onko siilinpoikasia ja aikuisia siilejä tullut siilirinkiläisten hoidettavaksi tavanomaista enemmän?

– Nyt kun ihmiset ovat enemmän tietoisia, niin sanoisin että tulee enemmän. Käsieni kautta on mennyt tähän mennessä yli 50 siiliä, Haanpää kertoo hoivahistoriastaan.

Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen neuvokas toiminta noteerattiin vastikään myös Suomen eläinsuojelun kotisivuilla. Esimerkkiartikkelissa kerrotaan, miten yhdistyksen hoitoon saapui aikuinen siili, jonka silmät ja vartalo olivat täynnä kärpäsen munia. Siilin korvat muun muassa kuhisivat kärpäsentoukkia.

Sseyn Anu Köykkä sai siilin puhdistettua kärpäsenmunista ja -toukista. Köykkä käytti ruokahaluttoman siilin kuntoutukseen aluksi myös ruiskuruokintaa.

– Onneksi viikon ruiskuruokinnan jälkeen siilineiti alkoi syödä itse ja oli vapautuskunnossa parissa viikossa. Aina kannattaa siis yrittää ja aina on toivoa, Köykkä mainitsee Seyn artikkelissa.

Ilmoita asiavirheestä