Helinä Pihlaja, 80, ei ole mikä tahansa mummeli. Siitä on todisteena seitsemän maailmanmestaruusmitalia, joiden kanssa seinäjokelaisnainen kotiutui aikuisurheiluliiton MM-halliyleisurheilukisoista maaliskuussa. Kilpailu pidettiin Floridan Gainesvillessä.
80-vuotiaiden sarjassa kilpaillut Pihlaja voitti kultaa mielilajissaan korkeudessa uudella Suomen ennätystuloksella 104 cm. Keihäässä, pituudessa, kolmiloikassa ja moukarissa tuli hopeaa. Painonheitossa ja 200 metrin sekaviestissä teräsnainen ylsi pronssille.
Vetreä eläkeläinen oli yllättynyt menestyksestään.
– Lähdin matkaan sillä fiiliksellä, että yksi mitali olisi mukava saada. Niitä tulikin sitten yllättäen seitsemän, Pihlaja iloitsee.
Kilpailut ovat palkintoja työstä
MM-kilpailussa oli yli 4 000 osanottajaa lähes sadasta eri maasta. Suomesta osallistujia oli 39. Eteläpohjalaisia edusti vain Pihlaja.
Hänen sarjansa lajeissa oli mukana 3–9 osallistujaa. Mukana oli muun muassa USA:n entinen olympiaedustaja Karen Frost sekä World Masters Athleticsin naisyleisurheilijaksi valittu Carol LaFayette-Boyd Kanadasta.
Pihlaja on kilpaillut vuosia ympäri maailmaa aikuisurheilijoiden arvokisoissa. Yksi kaukaisimmista matkoista on suuntautunut Australiaan. Tulevat EM-kisat järjestetään lokakuussa Espanjan Madeiralla. Seuraavat MM-kisat ovat Etelä-Koreassa ja parin vuoden päästä Jyväskylässä.
Arvokisamamitaleja EM- ja MM-tasolla Pihlaja on kahminut lähes parikymmentä.
– Kilpailut ovat suola eli palkinto tehdystä työstä. Ne antavat motivaatiota harjoitteluun meni kisat sitten hyvin tai huonosti. Myös urheilukavereilla on tärkeä rooli.
Mitaleja lainavarusteilla
Helinä Pihlaja lähti kymmenen päivän omakustanteiselle Amerikan reissulleen Kyröskoskella asuvan tutun kilpasiskon, Rauha Ervalahden, kanssa.
Matka ei sujunut ihan ongelmitta.
– Menomatkalla Helsinkiin juna oli myöhässä. Ehdin viimeisenä lentokoneeseen kohti Islantia ja Orlandoa. Kun vaihdoimme konetta Reykjavikissä, matkatavaramme olivat jääneet ilmeisesti Islantiin, Pihlaja kertaa.
Matkalaukut olivat teillä tietämättömillä kahdeksan päivää. Tämän takia kaksikko joutui kilpailemaan uusilla tai lainavarusteilla.
– Kyllä se harmaita hiuksia ja jännitystä aiheutti. Jouduin lainaamaan kaverilta Suomi-paidan ja ostamaan uudet lenkkarit ja kilpailuhousut. Voi sitä iloa, kun saimme lopultakin omat matkalaukut.
Vaikeudet jatkuivat paluulennolla.
– Kun olimme buukanneet matkatavarat koneeseen, meille ilmoitettiin, ettei kone lähdekään. Jouduimme jäämään vielä yöksi hotelliin Orlandoon.
Yksinäistä puurtamista
Helinä Pihlajan yksi erityispiirre on se, että hän on hyvä monessa lajissa. Juoksu kulkee kevyesti matalin, mutta kepein askelin. Moukari pyörii vinhasti pään ympärillä.
Keihäs lähtee kädestä ja liitää oikeaoppisesti kohti taivasta. Kuulakin saa kyytiä kasikymppisen hennoilta käsivarsilta.
– Vanhempanakin voi kilpailla ja kehittyä omalla tasollaan. Tärkeintä on aloittaa harjoittelu maltilla kunnon mukaan, eikä lähteä heti repimään.
Pihlaja harjoittelee yleisurheilua talvisin Nurmo-hallissa sekä Seinäjoen monitoimihallissa. Kesäisin maailmanmestaruusnainen hakee kisakuntoa enimmäkseen Seinäjoen Keskuskentällä. Lisäksi hän tekee kuntosalilla lihaskuntoharjoittelua.
– Jalka ei nouse, jos et tee mitään viikkoon. Toki en tee yhtään enempää kuin jaksan. Se on tärkeintä tässä iässä.
Pihlaja on sarjansa yksinäinen puurtaja yleisurheilukentillä.
– Tämä on yksinäistä hommaa, kun Seinäjoella ei ole naispuolisia harjoittelukavereita.
Pihlaja saa urheilun harrastamisesta kunnon lisäksi mielenvirkeyttä. Nainen muistuttaa, että kaikki liikunta kannattaa ja on hyväksi ikäihmisten terveydelle.
Elämänsä liikuntaa harrastanut kemisti löysi kipinän yleisurheiluun vasta viisikymppisenä. Hän hurahti lajiin ja osallistui N50-sarjan aikuisurheilijoiden SM-kisoihin.
– Nykyään pyöräilen ja pelaan lentopalloa sekajoukkueessa talvisin ja kesäisin. Nuorempana lentopallon lisäksi retkeilin, pyöräilin, hiihdin ja suunnistin, Pihlaja listaa.