MM-kisat Nokialla ja Tampereella oli äärimmilleen viety frisbeegolfjuhla heinä-elokuun vaihteessa, mutta kisapaikkojen rata-alueet ja niiden palvelut ovat muulloin varsin tavanomaisia.
Toisin on tämän viikon SM-kisojen näyttämöllä Heinolan Kippasuolla, jonne on noussut parinkymmenen vuoden työn tuloksena maailman modernein frisbeegolfkeskus. Useampi 18-väyläinen rata, kymmenet puttikorit, vesivessat, kiekkomyymälä, kioski, valtava heittoverkko ja kookas parkkipaikka eivät kuitenkaan riitä, vaan paikallisen seuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jere Pohjankoski haluaa "Kippiksestä frisbeegolfmaailman Camp Noun".
– Kun uusi rata valmistuu ensi vuonna, ratojemme taskuun jää Itä-Häme-lehden vanha painotalo. Olen puhunut paikan ostamisesta ja haluaisin rakentaa sinne Euroopan frisbeegolfopiston, hän visioi.
Kun olosuhteet ovat parhaat mahdolliset, vetonaulaksi tarvitaan ensiluokkainen pelikokemus.
UDisc-frisbeegolfsivusto listaa vuosittain maailman sata parasta rataa, ja Kippasuon vakituinen kilparata arvostettiin kolmanneksi parhaaksi tänä vuonna. Listan kaksi muuta suomalaista rataa ovat Sibbe Disc Golf Sipoossa (56:s) ja Puijo DiscGolf Kuopiossa (66:s).
Monet nuoret innostuivat frisbeegolfista koronahuumassa, ja nyt heistä parhaat kolkuttelevat kärkisijoja isoissa valtakunnallisissa kilpailuissa.
Kun miettii Kippiksen laatua, ei yllätä, että peräti kuusi Heinolan Lords of Disc Golf -seuran kasvattia lunasti paikan koti-SM-kisoihin.
Nikola Arkko heitti kisaisännistä parhaan avauskierroksen ja jäi parin helpon putin päähän kärkisijasta.
– Hyvä tuuri käynyt ja etuoikeutettu olo, että on päässyt Kippasuolle treenaamaan koko tämän neljän-viiden vuoden ajan, Arkko kiitteli.
Satojentuhansien rata
Vaikka Kippis on rakentunut satojen ihmisten yhteistyöstä, henkilöityy kehitys Pohjankoskeen.
– Halusin alun perin itselleni hyvät harjoitteluolosuhteet. Vähitellen huomasi, ettei tätä tehdä vain itselle.
Heinolalaislähtöinen Pohjankoski hoiti frisbeegolfrataansa Helsingistä vuosina 2004–23. Radan puuhamies uskoo, että etäisyys vain auttoi.
– En voinut tehdä käytännön hommia radalla. Se pakotti opettelemaan markkinointia ja neuvottelemista.
Jotta Pohjankoskella talkoolaisineen on ollut mitään mitä toteuttaa, on Kippasuo laatinut rahoitushakemuksia ahkerasti. Aluetta on tuettu noin 250 000 julkisella eurolla, minkä lisäksi Kippis on kumppanuusneuvotellut ja myynyt tuotteitaan yhteensä 300 000–400 000 eurolla.
– Tarkkoja lukuja en kerro, mutta perusvuoden liikevaihto ilman mitään erikoisuuksia on kuusinumeroinen.
Siinä missä monet liikuntapaikat ovat menoerän maineessa, Heinolan frisbeegolfkeskus tuotti kaupungille 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2024. Menestys miellyttääkin kaupungin liikuntapalvelujohtaja Maria Kaikkosta.
– Ihan mahtavaa, että on saatu tuo buusti päälle. Se on oikeasti kansainvälinen matkailukohde.
Kun kysyy, miksi juuri Heinolan frisbeegolfkeskus on onnistunut tässä, kehuvat Kaikkonen ja Pohjankoski vuolaasti toisiaan.
– Kyllähän se on ne ihmiset, jotka ovat lähteneet talkoita tekemään ja saaneet ison porukan kasaan, Kaikkonen sanoo.
– Kaupungista on tullut asteittain yhä läheisempi kumppani. Me olemme pystyneet näyttämään, että meihin kannattaa panostaa, Pohjankoski kertoo.
