Heikki Aho, 82, kumartuu ja puoliksi nostaa, puoliksi tukee vaimoaan Pirkko Ahoa, 82, ylös sohvalta.
Ruokapöydän ääreen olisi päästävä, mutta Pirkko ei kykene nousemaan sohvalta omin voimin.
Aiemmin innokas lenkkeilijä ja koiranulkoiluttaja on nykyään, leikkauksen ja sairastumisten jälkeen lähes liikuntakyvytön.
– Koiraa on ikävä, meillä oli aina koira. Mutta eihän meistä ole enää koiranpitäjäksi, Pirkko huokaa.
Heikki Aho on puolisonsa omaishoitaja, ollut jo vuosikausia. 60 vuotta on oltu naimisissa, sitä ennen he seurustelivat neljä vuotta. Lapsia on siunaantunut viisi, ja he asuvat eri puolilla Suomea ja maailmaa.
Sisäkkö ja kokki
Koska vaimo ei pysty liikkumaan omin päin, Heikki auttaa häntä kaikessa.
– Peseytymisessä, pukemisessa ja riisumisessa, ja kaikessa siirtymisessä paikasta toiseen. Lisäksi olen sisäkkö. Hoidan kaikki kotityöt, mies luettelee.
Heikki käy autolla kaupassa ja tekee ostokset. Aiemmin Pirkko odotti häntä autossa, mutta enää hän ei pysty siihen, selkään sattuu liikaa.
– Ennen laitoin ruokaakin, mutta enää en jaksa. Onhan noita valmisruokia kaupoissa, ja aina joskus käydään ulkona syömässä lounaspaikoissa, mies sanoo.
Omaa aikaa kuntosalilla
Koska vaimon kunto sitoo miestä paljon kotiin, Heikki kaipaa omaa aikaa. Sen vuoksi hän käy lähellä kotia sijaitsevalla kuntosalilla kolme kertaa viikossa.
– Meitä on siellä sellainen ukkokööri. Siellä on muutamia eläkkeelle jääneitä poliiseja, ja me muut ollaan rosvoja, hän naurahtaa.
Kuntosalilta hän on löytänyt sellaisia ystäviä, joita kaipasi, kun muutti vaimon kanssa Vaasaan 8 vuotta sitten.
– Yksi tyttäristä asuu täällä, siksi muutimme tänne, Pirkko kertoo.
Hän makaa sohvalla ja kuuntelee äänikirjoja sillä aikaa, kun mies ahertaa salilla.
– Olemme molemmat olleet kovia lukemaan. Heikki lukee vieläkin paperikirjoja, mutta minä en jaksa enää pitää kirjaa käsissä.
Vertaistuki on tärkein
Heikki on liittynyt myös Vaasan seudun omaishoitajiin ja kokee, että yhdistykseen kuulumisesta on paljon hyötyä.
– Yhdistys järjestää tosi hyvää ohjelmaa. On esimerkiksi virkistyspäivät, jolloin yhdistys järjestää omaishoitajille hierontaa ja jalkahoitoa. Sitten on teatterissa käyntejä. Ei sellaisia jaksa enää itse ruveta järjestämään. Mutta on kiva mennä porukalla, kun kaikki on järjestetty valmiiksi väliaikatarjoiluja myöten.
Tärkeimmäksi hyödyksi yhdistykseen kuulumisesta Heikki katsoo kuitenkin vertaistuen.
Sellainen ihminen, joka on itse samassa tilanteessa, ymmärtää parhaiten omaishoitajan tunteita ja ajatuksia.
– Kerran kuukaudessa kokoontuu omaishoitajien vertaistukiryhmä. Siellä saa tietoa ja virkistystä, on erilaisia esitelmiä ja keskusteluja. Siellä käy vain kovin vähän miehiä.
Heikki Aholla on yksi toivomus päättäjille.
– Omaishoitajien taloudellinen tilanne ei ole ruusuinen. Kun on omaishoitajan vapaapäivä, olisi kiva käydä katsomassa esimerkiksi muualla asuvia lapsia, mutta matkaliput on aika kalliita. Jos omaishoitajan palkkio olisi verovapaa, sillä saisi tehtyä enemmän kuin nyt.
Hän on selvittänyt, että valtio maksaa puoluetukea hyvinvointialueille enemmän kuin hoitopalkkiota omaishoitajille.
– Minusta se ei ole oikein. Parempi olisi, että meitä omaishoitajia kiitettäisiin vähemmän, mutta annettaisiin rahaa enemmän.
Kaikki eivät tiedä, mistä saa neuvoa
Vaasan seudun omaishoitajat -yhdistyksessä on 158 jäsentä. Omaishoitajia on Vaasan seudulla kuitenkin moninkertainen määrä, noin 300–400. Yhdistyksen toiminta-alue on Vaasa, Mustasaari, Laihia ja Maalahti.
– Monet omaishoitajat eivät edes tiedä, että tällainen yhdistys on olemassa, harmittelee yhdistyksen puheenjohtaja Leena Kojonen.
Ongelmana on tiedon saanti.
– Kun uusia ihmisiä ryhtyy omaishoitajiksi, me emme saa yhdistyksessä mitään tietoa heistä. Eivätkä he meistä.
”Tieto kulkee suusta suuhun”
Kojosen mukaan omaishoitajille tulee muutenkin hyvin vähän tietoa esimerkiksi etuuksista, jotka heille kuuluvat.
Omaishoitajalla on lain mukaan esimerkiksi oikeus pitää 3 vapaapäivää joka kuukausi.
– Näitä ei mainosteta mistään. Suusta suuhun kulkee tieto, sanoo Kojonen.
Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on tänä vuonna 472,15 euroa kuukaudessa. Siitä pidätetään verot.
Omaishoidon palkkioluokkia on 4 Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hoitopalkkio maksetaan rahana.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on omaishoidosta vastaavia ohjaajia ja hoitajia. He tulevat kotikäynnille, kun kuulevat uusista omaishoitajista.
Omaishoidon ohjaajat antavat kotikäynnillä omaishoitajille myös ohjekansion, jossa on tarkat ohjeet muun muassa palvelusetelien käytöstä. Palveluseteleillä voi ostaa hyvinvointialueen hyväksymiltä yrityksiltä siivousta tai hoivaa ja huolenpitoa.
Palveluseteliä ei voi käyttää intervallihoitoon.
– Hyvinvointialueen omaishoidosta vastaavat päättävät, mihin kategoriaan hoidettava kuuluu, ja sen mukaan omaishoitajalle maksetaan hoitopalkkiota. Kaikista tällaisista asioista kerrotaan yhdistyksen tapaamisissa ja opastetaan uusia omaishoitajia, Kojonen sanoo.
Valtakunnallisesti esimerkiksi hoitopalkkioluokkien lukumäärä ja palkkioiden myöntämiskriteerit vaihtelevat hyvinvointialueittain.
Korjattu: Koko jutun viimeisen väliotsikon jälkeen on korjattu juttua kauttaaltaan 4.4.2025 klo 13.20.
