Suomessa tekniikan ammattilaisista vain joka viides on nainen.
Yksi heistä on Heidi Kuusniemi. Hän on Vaasan yliopiston tietotekniikan professori, Digital Economy -tutkimusalustan vetäjä sekä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen satelliittipaikannuksen osa-aikainen tutkimusprofessori.
Kuusniemi kiinnostui tekniikasta alun perin isänsä ja opettajiensa innostamana.
– Isäni on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän oli töissä tuotekehityksessä, kun olin lapsi. Se kiinnosti, kun hän teki työssään ”keksintöjä”. Yläasteella ja lukiossa minulla oli inspiroivia opettajia, jotka saivat minut innostumaan matematiikasta, fysiikasta ja tietotekniikasta.
Matematiikkaa ja fysiikkaa
Tekniikan Akateemisten Liiton (TEK) mukaan vain kolmannes tekniikan alan yliopistokoulutukseen hakevista on naisia.
Kuusniemi kertoo näkevänsä päivittäisessä työssään sen, että naisia on edelleen tekniikan alalla miehiä vähemmän.
Näin oli myös silloin, kun Kuusniemi opiskeli itse Tampereen teknillisessä korkeakoulussa muun muassa tietoliikennetekniikkaa, tietotekniikkaa ja teknillistä fysiikkaa.
– Minulla on kuitenkin aina ollut myös naiskollegoja. En ole kokenut olevani yksin.
Kuusniemi pohtii, että tekniikan akateemisissa työympäristöissä voi olla enemmän monimuotoisuutta kuin esimerkiksi kaupallisemmissa teollisuusympäristöissä.
Vaihtelua on myös tekniikan alojen sisällä.
– Esimerkiksi konetekniikassa on vähemmän naisia kuin materiaalitekniikassa.
Myös TEK:n mukaan naisia on paljon muun muassa arkkitehtuurin ja kemian alalla, mutta vähemmän sähkön ja tietoliikenteen parissa.
Tarvetta monimuotoisuuteen
Kuusniemi on huomannut, että jo esimerkiksi lukiossa tyttöjä on pitkässä matematiikassa ja fysiikassa poikia vähemmän.
– Tekniikan korkeakouluopintoja varten pitää olla luettuna riittävästi matematiikkaa ja fysiikkaa. Inspiraatio matemaattis-luonnontieteellisiä aloja kohtaan pitää saada jo lapsena.
Kuusniemen mukaan monimuotoisuutta tarvittaisiin.
– Monimuotoisempi tutkimus- ja kehitysympäristö tekniikan alalla on tutkitusti tie parempiin tuloksiin, kun on erilaisia ajatuksia ja ideoita sekä monenlaista osaamista mukana.
Maailmaa parantamassa
Kuusniemi koki nuorena tärkeäksi, että hänellä oli naispuolisia esikuvia.
– Naisprofessoreja seuratessani mietin, että voisin tehdä tuollaista uraa.
Nyt Kuusniemi koettaa itsekin vakuuttaa nuoria ja opiskelijoita siitä, että kannattaa opiskella tekniikkaa.
– Tekniikan ala on loistava valinta, jos haluaa olla mukana ratkaisemassa maailman suuria ongelmia. Siinä on avaimia monenlaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.
Positiivisia esimerkkejä
Miten naisia ja tyttöjä sitten saisi houkuteltua tekniikan alalle?
Kuusniemen mielestä nuorille on hyvä näyttää esimerkkejä siitä, millaista tekniikan parissa työskentely on.
Siitä voi olla syntynyt vääriä mielikuvia. Kuusniemi esimerkiksi näyttää mielellään nuorille, miten kivaa ohjelmoiminen on.
– Positiivisten esimerkkien kautta voi inspiroida nuoria lähtemään alalle. Osaajista on valtava pula tekniikan aloilla.
Kuusniemi painottaa myös tekniikan alan merkitystä Suomen kansantaloudelle ja korostaa teknisen kehittämisen mielekkyyttä ja tärkeyttä.
– Sellaista tekemistä kohti pitäisi saada kaikkia nuoria innostettua. Lisäksi tulisi huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus saada vankka osaaminen, jolla voidaan sitten luoda uutta.
Professoriliitto valitsi tammikuussa Vuoden professoriksi 2025 tietotekniikan professorin Heidi Kuusniemen Vaasan yliopistosta. Palkintosumma on 20 000 euroa.
Perusteluissa todetaan, että Kuusniemi on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu paikkatietotekniikan ja satelliittinavigoinnin asiantuntija, joka on tehnyt merkittävää työtä avaruusteknologian ja paikannusjärjestelmien parissa yli 20 vuoden ajan.
Tutkimuksessaan hän on kehittänyt erityisesti menetelmiä, joilla torjutaan satelliittipaikannuksen häirintää.
Tuuli Lampén
