Kävimme Jussi Halla-ahon ja Olli Rehnin kannatuksen sydänmailla Etelä-Pohjanmaalla. Nämä äänet ovat presidentinvaalissa uusjaossa, kun maaseudun asukkaiden omat suosikit putosivat. Kodittomille äänestäjille valinta ei ole helppo, mutta moni raapustaa äänestyslippuunsa pienemmän pahan.
Koskenkorvan Seo-huoltoasemalla pöytä on katettu. Pihassa on parkissa autojen lisäksi traktori.
Viinastaan kuuluisassa Ilmajoen kunnan kylässä käydään lounaspöydässä läpi niin kuulumiset kuin politiikan kiemurat.
Kylänmiesten suosikista ei ole epäselvyyttä. Jussi Halla-ahon (ps.) olisi pitänyt voittaa presidentinvaalit.
Nyt on valittava kahden maailmanmiehen – Alexander Stubbin (kok.) ja Pekka Haaviston (vy, vihr.) – väliltä, mikä ei miellytä juurevassa maakunnassa. Kuitenkin pelkkä toisen ehdokkaan nimen mainitseminen nostattaa vastalauseiden vyöryn.
– Äänestämättä jättäminen on ääni Haavistolle, eräs maamiehistä kiteyttää porukan pelot.
Yli miljoona ääntä uusjaossa
Pienten erojen presidentinvaalia ei ratkaista suurissa kaupungeissa, vaan syrjäisessä Suomessa.
Etenkin pienillä paikkakunnilla on jaossa Halla-ahon ja Olli Rehnin (kesk.) 1,1 miljoonan äänen potti. Se on valtava, koska ääniä annettiin yhteensä 3,2 miljoonaa, joista 1,7 miljoonaa meni jo Stubbille ja Haavistolle.
Siksi maaseudun arvot ja asenteet merkittävästi ratkaisevat, onko tulevan presidentin nimi Stubb vai Haavisto. Jälkimmäinen ehdokas lähtee jo valmiiksi pieneltä takamatkalta.
Jos pitkien peltojen pohjalaiset ja heidän kaltaisensa asian päättävät, Haavistolla ei ole mahdollisuuksia nousta presidentiksi.
"Haavistoa en äänestä missään tapauksessa"
Huoltoaseman pöydistä kuuluu nimettömästi pitkä lista perusteita: seksuaalinen suuntautuminen, al-Holin naisten tuonti Suomeen, vihreys eli kaiken kieltäminen maaseudulla ja siviilipalvelus.
– Ei houkuta Haaviston morsian, eräästä pöydästä tokaistaan.
Ei Stubbkaan vakuuta. Häntä pidetään arvaamattomana vauhkona, jolla on vielä korvantaustat märkänä.
Maakunnassa muuraus- ja laatoitustöissä kiertävä Kimmo Aikala kertoo Seon pöydässä, ettei halua presidentiksi kumpaakaan.
– Eivät he ole sopivia. Vihreät vie maan perikatoon. Stubb vie Suomen liittovaltioon, hän ajattelee.
Aikala ei ole vielä päättänyt, äänestääkö hän lainkaan toisella kierroksella. Ensimmäisen kierroksen ääni meni Halla-aholle.
– Kai se on pohjalaisuutta, hän pohtii äänestyspäätöstään.
– Halla-aho oli kaikista paras ehdokas, isänmaallinen ja suora.
Aikalaa ärsyttävät sekä vihreät että EU. Molemmat ovat ajaneet maaseudun perikatoon. Haaviston ja vihreiden syntinä on myös se, että he olisivat leikanneet Puolustusvoimilta.
– Haavistoa en äänestä missään tapauksessa.
Etelä-Pohjanmaan maaseutu on rakennemuutosaluetta. Työpaikkoja on lähtenyt niin turvealalta, turkistarhoista kuin perinteisestä maataloudestakin. Kaikki muutokset herättävät katkeruutta ja voivat näkyä äänestyspäätöksessä.
Huoltoasemalla maanviljelijät kokevat, ettei kukaan ehdokkaista ole nostanut maaseutua esiin.
– Pitäisikö tulla sota, että meitä arvostettaisiin, he parahtavat.
Lakeuksilla on pitkä isänmaallisuuden ja oikeistolaisuuden historia. Vanhoillinen ja uskonnollinen Etelä-Pohjanmaa oli vahva valkoisten tukialue sisällissodassa ja myöhemmin Lapuan liikkeen kehto.
"Ehkä me eletään erilaisessa kuplassa"
Koskenkorvalla asuu myös perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolle viereisen Seon pöytäparlamentit ovat tuttuja.
– Ehkä me Etelä-Pohjanmaalla eletään erilaisessa kuplassa kuin missä isojen kaupunkien väki, Mäenpää pohtii pettymystään vaalitulokseen, kun Halla-aho ei päässyt toiselle kierrokselle.
– Täällä on konservatiivisempaa ja kansallismielisempää väkeä.
Mäenpäälle valinta on niin ikään vaikea, koska hänellä ei ole pahaa sanottavaa Haaviston persoonasta. Molemmilla miehillä on sama harrastus, vanhojen autojen kunnostus.
Mäenpää haluaa vielä palata maanantaina Ilkka-Pohjalaiselle sanomaansa kommenttiin, että olisi vaikea mennä presidentinlinnaan kättelemään Haaviston puolisoa Antonio Floresia.
– Minua ei haittaa, jos joku on homo tai hänellä on ecuadorilainen homo puolisona. En kuitenkaan näe häntä soveltuvaksi meidän maan ykköstehtävään, jossa ollaan esikuva lapsille ja nuorille, Mäenpää sanoo.
Hän haluaa ehdottomasti painottaa, että syy Haaviston presidenttiyden vastustukselle ei ole homofobia, vaan esikuvan vaikutus lapsiin ja nuoriin.
– He joutuvat jo nyt woke- ja queer-ilmiöiden riistaksi.
Mäenpäätä myös kummastuttaa, että hänet heitettiin kesällä ulos Seinäjoen Provinssi-festivaalilta lasten varhaiskasvatukseen liittyvien mielipiteiden takia.
– Ne olivat tätä Haaviston leiriä, vihervasemmistoa. Nytkö pitäisi heitä ruveta tukemaan? Mäenpää naurahtaa autotallissaan.
Mäenpää vastusti Provinssin aikana 30.6.2023 julkaistussa Ilkka-Pohjalaisen mielipidekirjoituksessa sitä, että Opetushallituksen osallisuusohjeiden mukaan jo pienille lapsille voi kertoa, että joillain pojilla on pimppi.
Tämän kirjoituksen jälkeen kutsuvieras Mäenpää poistettiin festivaalialueelta, koska kirjoitus ei järjestäjien mukaan vastannut festivaalin arvoja, joihin Mäenpää oli sitoutunut ottaessaan kutsun vastaan.
– Tunnen Haaviston henkilökohtaisesti, hän on mukava ihminen. Mutta tämä taustajoukko... Nyt kyllä äänet kelpaisivat.
Mäenpää ei ole vielä päättänyt, mitä hän kirjoittaa äänestyslippuun. Koppiin hän joka tapauksessa menee.
– Vaihtoehtoja on kaksi – tai tyhjä.
Ensikertalaisen selkeä päätös
Naapurikunnassa Kurikassa lukiossa opiskeleva Hanna Saarela täytti tammikuussa 18 vuotta ja sai äänestää ensimmäisen kerran.
Hänelle valinta oli helppo vaalikeskusteluiden perusteella. Ääni meni Olli Rehnille turvallisuuskysymysten ja maaseudun ymmärtämisen ansiosta.
– Tein myöhemmin vaalikoneen, ja sama ehdokas tuli.
Toisella kierroksellakin valinta on helppo. Ääni menee Alexander Stubbille.
– Hän on lähempänä omaa ajatusmaailmaani. Lyhyesti: En kannata vihreitä.
Eniten Saarelaa ärsyttää liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka. Vihreät eivät ymmärrä maaseutua, jossa tarvitaan elämiseen oma auto. Sellainen on Saarelallakin.
– Maatalous on tärkeää. Suvussa on ollut lehmiä ja tälläkin hetkellä on metsiä ja metsänhoitoa. Oma isäni on maatalouslomittaja, hän kertoo.
Maatalouden oloja heikentävät Saarelan mukaan polttoaineiden kallistuminen ja matalat maataloustuotteiden hinnat.
"Eivät mahdottomia kumpikaan"
Kurikan torin laidalle kahville tullut Erkki Ritamäki oli niin ikään Rehnin äänestäjä, joten hänkin joutuu uuden valinnan eteen.
– Kaksi huonoa on jäljellä, toinen on valittava. Äänestämässä käyn joka tapauksessa, Ritamäki sanoo.
– Kyllä se nyt on tämä Eurooppa-mies, Stubb. Kummatkin ovat vähän niin kuin pankkimiehiä, hän vertaa valintojaan.
Hän aikoo vielä seurata vaalitenttejä, vaikka pitää keskusteluja showna, joka ei aina pysy asialinjalla.
Kurikkalaisen Leena Muurimäen ensimmäisen kierroksen ehdokas putosi jatkosta.
Hän puolestaan pitää molempia jäljellä olevia ehdokkaita hyvinä. Hän ei kerro, ketä aikoo äänestää.
– Järki on molemmilla päässä. Eivät ne mitään mahdottomia ole kumpikaan, hän arvioi.
Kyselykierroksen perusteella eteläpohjalaisen maaseudun syvät rivit kuitenkin äänestävät Stubbin valinnan puolesta.
Pieni osa saattaa jättää äänestämättä, mutta Haavistolle tuskin paljoa lisä-ääniä on luvassa ainakaan Ilmajoelta ja Kurikasta.
Savola muistuttaa maaseudun merkityksestä turvallisuudelle
Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) ei ole vielä päättänyt, asettuuko hän tukemaan toista jäljellä olevista ehdokkaista, kun Rehn putosi kisasta.
– Molemmat ovat pääkaupungista. Olisi tärkeä nähdä heidät kiertämässä maaseudulla. Eiväthän he voi samalla tavalla ymmärtää maaseutua kuin me, jotka asumme täällä.
Entisen puolustusministerin Savolan mukaan turvallisuuspolitiikan johtamiseen kietoutuvat koko maan puolustus, itärajan elinvoima, huoltovarmuus ja ruokaturva ja tätä kautta maaseudun olot.
Kyse ei ole pelkästään presidentin arvojohtajuudesta näissä kysymyksissä. Molemmat ehdokkaat ovat mainostaneet pyrkivänsä yhdistämään kansaa.
– Sisäpolitiikka on tullut lähemmäksi presidentin tehtäviä, kun puhutaan hybridivaikuttamisesta. Se on osa turvallisuuspolitiikkaa. Lisäksi presidentti on vienninedistämisessä keskeisessä roolissa, myös elintarvikkeiden ja metsäteollisuuden viennissä, Savola sanoo.
Eläintarhastaan ja sen pandoista tunnetussa Ähtärissä Haaviston kannatus presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella oli hieman suurempaa kuin lännempänä Kurikassa ja Ilmajoella.
Joka ikisessä eteläpohjalaiskunnassa Haavisto lähtee kuitenkin Stubbiin nähden valmiiksi reilultakin takamatkalta ensimmäisen kierroksen äänissä.
Ehdokkaiden äänet ensimmäisellä kierroksella
Ilmajoki
Halla-aho 32,8 %
Rehn 24,3 %
Stubb 22,0 %
Haavisto 10,9 %
Kurikka
Halla-aho 31,8 %
Rehn 24,3 %
Stubb 22,1 %
Haavisto 11,1 %
Ähtäri
Rehn 26,0 %
Halla-aho 24,2 %
Stubb 22,4 %
Haavisto 16,2 %
