”He an­sait­si­si­vat elä­mi­sen ar­voi­sen elämän”

Talebanin sotilaat partioivat valtaamassaan Mazar-i-Sharifin kaupungissa. Kesäkuussa kotiutettu suomalainen rauhanturvaosasto toimi samalla alueella.
Talebanin sotilaat partioivat valtaamassaan Mazar-i-Sharifin kaupungissa. Kesäkuussa kotiutettu suomalainen rauhanturvaosasto toimi samalla alueella.

– Ennusmerkit olivat olemassa sille, että Taleban jatkaa viime vuonna ja alkuvuonna kiihdyttämäänsä toimintaa. Vauhti on silti yllättänyt.

Näin arvioi Afganistanin viime aikojen tapahtumia kesäkuussa kotiutetun suomalaisen rauhanturvaosaston kansallinen vanhin Joni Lindeman.

Lindeman palveli Nato-vetoisessa rauhanturvaoperaatiossa everstin arvolla esikuntatehtävissä neuvonantajana Mazar-i-Sharifin tukikohdassa maan pohjoisosassa.

Mazar-i-Sharif on yksi Talebanin sen jälkeen valtaamista kaupungeista.

Lindemanilla on Afganistan-kokemusta nyt päättyneen Resolute support -operaation lisäksi vuosilta 2011–2012 Isaf-operaatiosta. Reserviin kesällä siirtynyt Lindeman ehti palvella maassa yhteensä lähes kaksi vuotta.

Hän muistuttaa, että Taleban alkoi kiihdyttää iskujaan jo viime vuonna.

– Saimme operaation aikana koko ajan raportteja siitä, miten Taleban on toiminut hallinnon ja poliisin joukkoja vastaan. 2020 oli ennätysvuosi yhteenotoissa ja tilanne jatkui samanlaisena alkuvuonna.

Suomalaisten toiminta-alueella oli pääsääntöisesti rauhallista. Tienvarsipommit eivät kuitenkaan olleet tavattomia.

– Taleban kunnioitti suojavyöhykettä eikä meitä vastaan kohdistunut iskuja. Jos jotain olisi sattunut, kyse olisi ollut väärässä paikassa olemisesta väärään aikaan, Lindeman kuvailee.

Pääosin pataaniväestöstä koostuvan Talebanin menestykselle on Lindemanin mukaan useita syitä.

– Esimerkiksi poliisi ei ole kyennyt toimimaan niin kuin sen olisi pitänyt. Se ei ole pystynyt luomaan sisäistä turvallisuutta, eikä ole saavuttanut kansan luottamusta. Poliisin koulutus on ollut puutteellista eikä sen tehtäviin ole riittänyt tarpeeksi väkeä. Taleban on samaan aikaan tarjonnut kepin lisäksi porkkanaa lupaamalla tuoda kurin ja järjestyksen. Varjopuolena on esimerkiksi se, ettei naisten ja tyttöjen koulunkäynti ole mahdollista.

Taleban alkoi kiihdyttää iskujaan sen jälkeen, kun Yhdysvallat alkoi vetää joukkojaan maasta. Presidentti Joe Biden on puolustellut päätöstään vetäytymisestä vetoamalla amerikkalaisten menetyksiin ja siihen, että afganistanilaisten aluejohtajien tulisi kyetä muodostamaan tiivis rintama Talebania vastaan. Uutistoimisto AFP:n mukaan Afganistanissa on konfliktin aikana kuollut lähes 2 400 amerikkalaista sotilasta ja kymmeniätuhansia afganistanilaisia.

– Afganistan on etnisesti sirpaleinen maa, minkä vuoksi yhteistä rintamaa Talebania vastaan ei synny helposti, Lindeman selvittää.

On vielä liian aikaista Lindemanin mukaan arvioida, millaiseksi yhteiskunta Talebanin hallinnassa muotoutuu.

– Jos Taleban ottaa käyttöön samanlaisen yhteiskuntamallin kuin reilut 20 vuotta sitten, tilanne muuttuu tavallisten ihmisten kannalta surkeaksi. Olen äärettömän surullinen tavallisten afganistanilaisten puolesta. He ansaitsisivat elämisen arvoisen elämän. Maassa on eletty 40 vuotta enemmän tai vähemmän sodankaltaisissa olosuhteissa. Kaksi viimeisintä sukupolvea ei ole kokenut juuri muuta kuin sotaa ja pelkoa joutua joko suoran tai välillisen iskun kohteeksi.

Lindeman ei pidä rauhanturvaoperaatioita silti turhina synkistä näkymistä huolimatta.

– Niiden aikana ehdittiin saada paljon hyvää aikaan.

Ääri-islamistinen Taleban syntyi Kandaharin kaupungissa 1990-luvun alussa sisällissodan tuoksinassa. Pääosa islamin sunnisuuntausta edustavan liikkeen kannattajista on etnisyydeltään pataaneja, ja liike toimii myös esimerkiksi Pakistanissa.

Taleban kannattaa tiukkaa islamin tulkintaa sharia-lain pohjalta ja on ottanut mallia Saudi-Arabian yhteiskunnallisesta järjestyksestä. Sharia säätelee rikosoikeuden lisäksi siviilielämää, kuten avioliittoa ja perinnönjakoa.

Taleban joutui Yhdysvaltain mustalle listalle al-Qaida-yhteyksiensä vuoksi WTC-iskujen jälkeen. Taleban eroaa niin ikään sunnilaista islamintulkintaa kannattavasta Isis-terroristijärjestöstä siinä, että se on nationalistinen liike, jonka repertoaariin eivät ole kuuluneet terrori-iskut länsimaissa.

Nykyinen Taleban on vakuuttanut eroavansa politiikaltaan ja toimintatavoiltaan 1990-luvun liikkeestä, mutta useat asiantuntijat ovat kehottaneet suhtautumaan vakuutuksiin kriittisesti. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että epäluulolle on perusteita.

Jussi Orell

-
Ilmoita asiavirheestä