Aleksanteri Kivimäestä kertovan dokumenttisarjan neljännessä jaksossa on mykistävä hetki. Ennen uudelleen vangitsemistaan Kivimäki seisoo helsinkiläisellä rannalla olutpullo kädessään ja kertoo olevansa itse Vastaamo-jutun suurin uhri.
– Tuskin siellä 30 000 ihmisessä on kovin montaa, joka on tän jutun seurauksena kärsinyt yhtä paljon kuin minä, tässä vuoden verran ollut vapauteni menettäneenä, Kivimäki sanoo kameralle.
– Saa olla aika paljon henkistä kärsimystä, että voi edes verrata siihen, kun syytön mies on vangittuna.
Neliosainen sarja ei ole Kivimäen puolustuspuhe. Kahdessa haastattelussaan hän kaivaa omaa kuoppaansa.
Uhriutumislausunnon jälkeen dokumentissa kuullaan Kivimäen hakkeriuraa seuranneita asiantuntijoita. He eivät usko tämän jättävän rikosten tekemistä.
Kivimäki vielä toteaa itse, ettei maailman pahoista asioista pitäisi stressata, koska Gazassakin kuolee ihmisiä.
– Olen tehnyt paljon haastatteluja korkean profiilin rikollisten kanssa. Kivimäki on täysin poikkeuksellinen, sanoo dokumenttisarjan ohjaaja Sami Kieksi STT:n haastattelussa.
Huomion hakeminen motiivina
Kieksin dokumentissa Kivimäki on itseriittoinen ylimielisyyteen asti, puhuttiin sitten aiemmista tietoturvarikoksista tai Vastaamo-jutusta.
– Häikäilemätön, Kieksi kuvailee Kivimäkeä.
Päällimmäiseksi motiiviksi Kieksi arvioi huomion hakemisen. Jo varhaisina hakkerivuosinaan Kivimäki esiintyi omilla kasvoillaan, kun niissä piireissä oli yleensä tapana piiloutua salanimien taakse. Kovin taitavaksi hakkeriksi ei Kivimäkeä uskota.
– Hän on hyvä saamaan toiset tekemään asioita puolestaan, Kieksi sanoo.
– Maineen ja huomion tavoittelun lisäksi on tietysti oman edun tavoittelu.
Haastateltuihin kuuluu Kivimäkeä tietokirjaansa tutkinut Aarno Malin. Hän uskoo hakkerilla olevan piilossa miljoonaomaisuus.
Eettinen ongelma arvelutti
HBO Maxin tilaama Most Wanted: Julius Kivimäki on suomalaiseksi dokumenttisarjaksi epätavallinen. Julkaisupäivästä 5. syyskuuta alkaen se nähdään suoratoistopalvelussa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa.
Toteutustapa on amerikkalaishenkinen. Englanninkielinen kertojanääni kuljettaa tarinaa dramaattisin sanakääntein.
Sarja tilattiin vuosi sitten, ja Kieksin mukaan se olisi tehty, vaikka Kivimäki itse ei olisi haastattelua antanut.
Suomessa sarjaa katsotaan eri silmin kuin muualla. Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on maan eniten julkisuutta saanut hakkeririkos. Kymmenien tuhansien asiakkaiden arkaluontoiset tiedot jaettiin verkkoon kiristysyrityksen jälkeen.
Leveästä elämästä nauttinut Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa helmikuussa 2023. Hän sai syytteet lähes 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä. Huhtikuussa 2024 käräjäoikeus antoi kuuden vuoden ja kolmen kuukauden tuomion. Nyt juttu on hovioikeudessa. Kivimäki kiistää syyllisyytensä.
Kieksiä epäilytti, miten vaikeaa ja ajankohtaista asiaa voi käsitellä.
– Vastaamo-keissi ja Kivimäki ovat herättäneet hirveästi tunteita. Pitää punnita, mitä annettavaa itsellä on tekijänä, Kieksi sanoo.
– Ei olisi eettisesti oikein antaa näkyvyyttä tällaiselle henkilölle, ellei kokonaisuus ole tasapainossa.
Kieksi sai haastattelut myös syyttäjältä ja Vastaamo-uhrien edustajilta. Ensimmäiset jaksot kertovat Kivimäen nuoruudesta hakkeripiireissä. Haastateltuina on FBI:n tutkijoita ja vanhoja hakkerituttuja.
Tietoturvakysymykset esillä
Kieksi toivoo sarjan herättävän keskustelua tietoturvasta sekä Vastaamon ratkaisuista. Tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen toteaa haastattelussa, että Vastaamon olisi pitänyt maksaa kiristäjälle, koska seuraukset olivat lopulta karmeat.
– Meidänkin yhteiskunnassamme elää ihmisiä, jotka saattavat olla psykopaatteja tai ainakin hyvin moraalittomia. Kuinka suurta tuhoa voi saada aikaiseksi keskinkertaisillakin taidoilla, Kieksi kysyy.
Suomessa tietoturvarikoksista annetaan suhteellisen pieniä tuomioita.
– On vielä hypoteettinen mahdollisuus, että Kivimäki saatetaan vapauttaa hovioikeudessa, Kieksi sanoo.