Pienille seurakunnille hautainhoidon järjestämisessä on iso työ, joten usea seurakunta on antanut hautojen hoidon ulkopuolisen hoidettavaksi. Tähän on päätymässä Kuortaneen seurakunta, jossa nykyinen kone- ja laitekanta vaatisivat merkittäviä investointeja.
Seurakunnilla ei kirkkolain mukaan ole velvollisuutta hautainhoitorahaston ylläpitoon. Kuortaneella seurakunta ei solmi jatkossa uusia haudanhoitosopimuksia ja lopettaa rahaston. Ulkopuolisia toimijoita voisi siellä olla yksi tai useampi.
Alavuden hautausmaiden hautojen hoidosta on vastannut jo vuodesta 1994 puutarhateknikko Heljä-Hilkka Reinikka niillä haudoilla, joista on tehty sopimukset hänen kanssaan. Yhtä pitkään ei Töysässä ole ollut ulkoistusta, mutta siellä hautojen hoito on puutarhuri Tarja Kuisminin työtä.
–Seurakunnan tehtävänä on hoitaa hautojen kaivu sekä yleinen hautausmaa, mutta ei hautojen hoitoa. Alavuden seurakunnassa ei ole enää hautainhoitorahastoa, sanoi kirkkoherra Timo Kumpunen.
Jos 60-luvulla on tehty ikuinen haudanhoitosopimus 50 silloisella markalla, nyt summa ei vastaa lähimainkaan enää samaa eli tämä kohtelee eriarvoisesti seurakuntalaisia. Ylipäätään hautainhoitorahastot ovat kirjanpidoissa hankalia.
–Pappina ja kirkkoherrana ajattelen, että hautainhoito ei ole kirkon perustehtävää, verovaroin hoidettavaa työtä, vaan ennen kaikkea omaisten asia.
Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikön Harri Palon mukaan seurakunnilla hautausmaiden kaivussa ja peittämisessä oli noin puolella seurakunnista jonkinlaista ulkoistusta, ja tämäkin on kymmenen vuoden takainen lukema. Hautojen hoidosta ei ole olemassa tilastoja, miten hautoja hoidetaan ulkopuolisin voimin.
– Jo kaluston ylläpito maksaa, joten pieni seurakunta voi katsoa, että niin vähäiseen käyttöön ei koneistusta kannata hankkia. Hautapaikan haltija voi tilata haudan hoidon haluamallaan tavalla.
Palo arvioi, ettei hautojen hoito ole yrittäjälle tuottavaa toimintaa, jos hän hoitaa pelkästään tätä työtä.
Hoitosopimushautoja hoidetaan Seinäjoella hautojenhoitorahastolla. Seurakunnalla on noin 3 000 hoitohautaa. Ne ovat seurakunnan puistopuutarhuri Esko Karttusen mukaan eripituisilla hoitosopimuksilla.
– Hautainhoitorahaston palveluna pystyy tilaamaan hautakynttilän esimerkiksi pyhäinpäiväksi ja jouluksi ja syksyksi callunoita sekä kevääksi äitienpäiväruusuja. Seinäjoella nämä hoidetaan seurakunnan työntekijöiden omana työnä ja tehdyt työtunnit otetaan hautainhoitorahaston puolelta.
Karttunen arvioi, että tämä on yhä yleinen järjestelmä seurakunnissa. Seinäjoella haudanhoitosopimuksen seurakunnan kanssa voi tehdä vuodeksi tai viideksi vuodeksi tai rahastohoidolla, jolloin omaiset päättävät minkälaisen summan he laittavat haudan hoitoon, ja silloin hoitojakso on pitempi kuin viisi vuotta.
Omin voimin hoidetaan myös Vaasan seurakuntayhtymässä hautojen hoitaminen. Hautaustoimen päällikkö Pekka Mäkinen laski, että tällä hetkellä heillä on vähän vajaat 10 000 hoitosopimushautaa, joten hoitositoumuksia on paljon tulevaisuuteen, joten ulkoistamiseen ei juuri ole mahdollisuuksia.
– Kymmenisen vuotta sitten joku kyseli hautojen hoitamisen ulkoistuksesta, mutta sen jälkeen asia ei ole ollut esillä.
Vaasassa on ollut jo viitisentoista vuotta käytössä uuden haudan lunastamiseen liittyvä perushoitomaksu, jolla hauta tulee 30 vuodeksi hoidettua.
Toimistonhoitajan ja molempien työnjohtajan palkoista puolet hoidetaan hautainhoitorahastosta, ja Mäkinen arvioi, että hänen omastaankin 28 prosenttia. Kesän kausityöntekijän palkasta yli puolet tulee rahastosta, joten hautainhoitorahastolla on iso merkitys Vaasassa.