Vielä vappupäivän aamuna Marko Jyrkiäinen ei tiennyt päätyvänsä etujoukkoihin kantamaan kunnallisjärjestön lippua SAK:n vappumarssille.
– Minut vain pyydettiin mukaan hautausmaalta, kun lipunkantajia ei kuulemma ollut tarpeeksi, marssin ensikertalainen sanoo.
SAK kävi aamulla hautausmaalla laskemassa perinteisen seppeletervehdyksen vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkille.
Kaiken kaikkiaan perinteiseen vappumarssiin osallistui noin 60 henkilöä. Soittokuntaa ei tänä vuonna marssilla ollut, vaan marssimusiikki soitettiin edellä ajaneen auton katolla olleista kaiuttimista.
Myös matka oli lyhentynyt aiemmasta, sillä marssijat kulkivat lippuineen ay-keskuksen sisäpihalta suoraan Vaasanpuistikkoa pitkin alatorille.
Strömbergin tehtaan perinteikästä ammattiosaston lippua kantaneelle Tapio Ruostetojalle vappumarssiin osallistuminen on kuulunut kuvioihin 2000-luvun alusta saakka.
– Perinteet velvoittavat. Jonkun pitää olla ajamassa heikkojen ja huono-osaisten asiaa ja viedä viestiä eteenpäin, SAK:n paikallisjärjestössä ja ammattiyhdistystoiminnassa mukana oleva Ruostetoja kommentoi.
Kulkueen eräs pisimpään mukana olleista oli Erik Risberg, joka on osallistunut vappumarssille jo 1960-luvun alkupuolelta saakka.
– On tärkeää tehdä töitä tavallisen ihmisen puolesta.
Myös lippukulkueella on hänen mielestään yhä tärkeä tehtävä, vaikka marssille osallistujien määrä onkin vuosien varrella vähentynyt.
Risbergiä huolestuttaa työväenpuolueiden kehno menestys eduskuntavaaleissa. Jotakin olisi tehtävä, mutta mitä?
– Ihmisten pitää nykyistä enemmän perehtyä yhteiskunnan rakenteisiin.
ELINA PAJUNEN