Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Nuohooja Noora Nissinen kipuaa omakotitalon katolle tottunein ottein. Toimittaja tulee perässä hieman jalat tutisten.
Nissinen ja Sedun oppisopimusopiskelija Marjukka Rappe poistavat piipun hatun ja pujottavat piipusta alas eräänlaisen kelattavan harjan eli haspelin.
Piipun siistimpää nuohoamista varten Nissinen on nikkaroinut omatekoisen alipaineistajaimurin. Valmistajiakin on, mutta kevyen ja akkukäyttöisen imurin voi rakentaa esimerkiksi lehtipuhaltimesta. Imurin tehtävä on imaista hallitusti noet piipusta samalla kun hormia harjataan.
– Tämä piippu onkin jo valmiiksi melko siisti, Nissinen toteaa.
Kiipeilijä luonnostaan
Työt sujuvat helpon näköisesti. Miten pitkään Nissinen on toiminut nuohoojana?
– Päädyin alalle täysin sattumalta. Opiskelin ensin matkailualaa ja sitten turvallisuusalaa. Siellä luin ensimmäistä kertaa nuohouksesta.
–Olen lapsesta asti tykännyt kiipeillä, mutta nuohouksesta en tiennyt yhtään mitään, hän kuvailee.
Tässä sitä ollaan 16 vuotta myöhemmin. Lopulta Nissinen valmistui 2011 nuohoojan ammattitutkinnosta.
– Silloin oli vaikeaa päästä alalle. Useampaan firmaan soittelin, että sain harjoittelupaikan.
– Ala on miesvaltainen ja ammatti kulkee edelleen perheyrityksinä isältä pojalle. Lähivuosina on alkanut tulla enemmän naisia tälle alalle, Nissinen kuvailee.
Nykyään Sedulla on talotekniikan ammattitutkinnossa nuohoojan osaamisala.
Onnistunut alanvaihto
Nooran Nuohouspalvelu täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Nissinen nauttii vaihtelevista työtehtävistä.
–Antoisinta nuohoojan työssä on vapaus aikatauluttaa työt itse.
Päivässä voi olla viidestä kymmeneen eri asiakasta, hieman riippuen kohteiden työmäärästä.
– Täytyy olla kiitollinen, että töitä on riittänyt tasaiseen tahtiin, Nissinen sanoo.
Kuumuus hohkaa kattopeltien päällä. Lämmin kesäsää ei ole yleensä nuohoojan suosikki.
– Kyllä syksy ja viileät kelit ovat enempi mieleen näissä töissä, Nissinen sanoo.
– Kesä on kumminkin leppoista aikaa tehdä nuohoustöiden lisäksi ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksia ja huoltoja sekä suodattimien vaihtoja, Nissinen luettelee.
Nokista hommaa
Jos nokea on paljon, työ on sotkuista. Tuulisella säällä kasvotkin nokeentuvat. Noki kuivattaa ihoa, joten suojautuminen pitkähihaisilla vaatteilla ja hanskoilla on tärkeää kuumallakin säällä.
– Öljykattiloita putsatessa hengityssuojainkin on tarpeen.
Nissisen on kuitenkin vaikea löytää huonoja puolia ammatista.
–Joskus asiakkaiden kanssa on haastava sovittaa aikoja yhteen. Ihmiset ovat nykyään kiireisiä. Toisaalta tykkään ratkaista ongelmia.
Nuohoojan työhön kuuluu silmäillä myös mahdollisia vaurioita ja suojaetäisyyksiä.
–Esimerkiksi saunanlauteet voivat olla liian lähellä tulipesää. Sellaisista turvallisuusseikoista tulee mainita asiakkaalle, Nissinen selvittää työn näkymätöntä osaa.
Nuohous on ennaltaehkäisevää työtä ja puhtaampi takka on myös energiatehokkaampi lämmittäjä.
Missä on vessa?
Työauton uumenissa kulkevat nuohoojan tärkeimmät työvälineet: haspeli, nuohousköysi ja -vaijeri sekä porakoneakseli. Erilaisia piippuja varten tarvitaan monenmoisia välineitä. Omakotitaloalueilla takat ovat aika samanlaisia.
–Kesämökkikohteet ovat siitä mukavia, että niissä on usein vähän erilaisempia tulisijoja, kuten puukiukaita ja vesipatoja, Nissinen sanoo.
Nuohoojana täytyy omata asiakaspalvelutaitoa sekä viihtyä ulkona ja liikkuvassa työssä. Liikkuva toimisto tarkoittaa myös kekseliäisyyttä taukopaikkojen suhteen.
Entä käykö nuohooja koskaan asiakkaiden vessassa?
–Ei kovinkaan usein kehtaa asiakkaiden vessaan mennä. Tässä oppii tuntemaan ne huoltsikat, joista löytyvät siisteimmät vessat. Maalla voi joutua joskus puskapissille, Nissinen heittää.
Päiväkahvit napataan huoltoasemalta mukaan. Eväät kulkevat tarvittaessa kylmälaukussa. Jos aikataulu antaa myöden, Nissinen pysähtyy lounaspaikoille syömään.
–Rauhallisessa ympäristössä on kiva heittää auto parkkiin ja nautiskella eväät ihan vaan siinä ulkosallakin.
Kesällä Nissinen lomailee heinäkuussa muutaman viikon.
– Silloin nautin vain kesästä ja aikatauluttomasta ajasta.
