"Har­voin liik­keel­lä, mutta käypää rahaa se on" – On ti­lan­tei­ta, joissa kassa voi joutua kiel­täy­ty­mään suu­res­ta se­te­lis­tä

Alavutelainen yrittäjä Sami Aalto Urheiluaalto Oy:stä vakuuttaa, että asiakkaiden 500 euron setelinkin kanssa liikkeessä pärjätään. - Käypää rahaa, ja parempi se on käyttää kuin jättää käyttämättä. Käteisellä maksaminen ylipäätään on jonkin verran vähentynyt, mutta yhä päivittäin sitä maksutapaa käytetään, toteaa Aalto.

Kuva: Reijo Heikkilä

Kansalainen kertoi (Ilkka-Pohjalaisen Mielipiteet-sivut 19.4.) suurella, 500 euron setelillä maksamisessa eteläisessä Suomessa kohtaamistaan hankaluuksista.

Hän katsoo kohdanneensa jopa epärehellisyysepäilyitä, jos kohta oikeatakin tietoa 500 euron pätevyydestä maksuvälineenä oli hänen mukaansa näissä kohtaamisissa välittynyt kassahenkilöstölle.

Vanhempi asiantuntija Anja Harju Suomen Pankista kertoo, että 500 euroa on suurin liikkeessä oleva seteli.

– Sitten tulevat 200 euroa ja 100 euroa sekä näitä pienemmät setelit. Keskuspankit lopettivat 500 euron liikkeeseenlaskun vuonna 2018, joten sen määrä ei enää lisäänny kierrossa, mutta se on edelleen käypä maksuväline.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalla (Eepee) ei talousjohtaja Tuomo Långnabban mukaan ole varsinaisia rajoituksia suurien seteleiden vastaanottamisesta.

– Turvallisuuteen kiinnitetään huomiota niiden vastaanotossa, ja muun muassa aitous tarkistetaan. Asiakkaalle annettavan vaihtorahan käsittelyn huolellisuudesta on ohjeistettu henkilökuntaa, jotta virheitä ei syntyisi.

Eepeessä käteistapahtumien määrä on säännöllisessä seurannassa ja yritys pyrkii mitoittamaan pohjakassat riittävälle tasolle, jotta käteisellä maksaminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja helppoa kaikille asiakkaille.

– Päivän aikana tapahtuvia erilaisia maksutilanteita on kuitenkin vaikea ennakoida. Siksi suurella setelillä pienen ostoksen maksaminen voi joskus aiheuttaa sen, että vaihtorahat uhkaavat loppua, perustelee Långnabba.

– Tällöin syntyy käytännössä tilanne, että suuren setelin vastaanottamisesta joudutaan kieltäytymään ja pyytämään asiakkaalta joko pienempää seteliä tai muuta maksutapaa.

Verkkokauppamaksut yleistyneet selvästi

Vuonna 2019 Euroopan Keskuspankki (EKP) alkoi selvittää euroalueen kuluttajien maksuasenteita joka toinen vuosi toteuttavalla SPACE-tutkimuksella. SPACE-lyhenne tulee sanoista Study on the Payment Attitudes of Consumers in the euro area.

Suomen Pankin ekonomisti Taina Sinivuori lukee pankin sivuilla loppuvuodesta 2022 julkaistussa analyysissaan uusimman tutkimuksen tuloksista, että vuosien 2019 ja 2022 välillä käteisen käytön väheneminen kiihtyi samalla kun verkkokauppamaksut yleistyivät huomattavasti.

– Suuntaukset ovat selvästi havaittavissa myös Suomessa. Käteisen käyttö maksupisteissä laski Suomessa koko euroalueen alhaisimmaksi vuosien 2019 ja 2022 välillä.

Suomen Pankin selvitys viime vuodelta kertoo, että käteisen osuus maksutapahtumista oli alle seitsemän prosenttia. Arkistokuva.

Kuva: Eetu Sillanpää

Vuonna 2021 Suomen Pankki totesi, että koronapandemian aikana vähentyneestä yksityisestä kulutuksesta sekä hygienian korostuneesta huomioon ottamisesta on Suomessa seurannut käteisen käytön merkittävä väheneminen ja lähi- ja mobiilimaksamisen suosion kasvu.

Vaikka käteisen käyttö euroalueella on laskenut, mahdollisuus käyttää käteistä niin halutessaan nähdään Sinivuoren mukaan kuitenkin entistä tärkeämpänä.

– Koko euroalueen kuluttajista 60 prosenttia vastasi vuonna 2022, että mahdollisuus käyttää käteistä on heille tärkeää tai erittäin tärkeää, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 55 prosenttia.

Jopa Suomessa, jossa käteistä käytettiin euroalueella kaikkein vähiten, 57 prosenttia kuluttajista koki käteisen käytön mahdollisuuden tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi.

– Vuonna 2019 vastaava osuus oli Suomessa 58 prosenttia.

Kortti ohitti käteisen vuonna 2005

Harjun mukaan Suomen Pankki tai mikään muukaan taho ei ole antanut kaupan alan yrityksille virallisia ohjeistuksia isojen setelien vastaanottamisesta.

Niin Suomessa kuin euroalueella on edelleen liikkeessä 500 euron seteleitä.

– Tätä määrää on vaikea arvioida, sillä Suomessa liikkeeseen laskettu seteli on voinut lähteä toiseen euromaahan, ja vastaavasti toisen euromaan liikkeeseen laskema seteli on voinut päätyä Suomeen.

Suomen Pankin vuoden 2022 kuluttajakyselyssä on muun muassa vertailtu yleisimpiä maksutapoja.

– Käteisen osuus oli vajaa seitsemän prosenttia. Tältä osin tilanne on ollut vakaa viimeisen muutaman vuoden ajan. Pidemmän ajan vertailutiedoista selviää, että vuonna 2005 kortti ylitti käteisen tavallisena maksutapana.

– Mobiilimaksut ovat kasvava trendi. Suomen Pankin kuluttajakyselyn mukaan vuonna 2022 noin neljä prosenttia vastaajista käytti yleisimpänä maksutapana mobiilimaksua, summaa Harju.

Kaupan Liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo täsmentää, että heiltäkään ei ole lähtenyt jäsenyrityksille ohjeita tai neuvoja menettelystä maksutapahtumista suurilla seteleillä.

– Eri jäsenyrityksillä voi omia ohjeistuksia olla. Ja käsitykseni on, että esimerkiksi Suomen markkinasta 500 euron setelit vähitellen poistuvat.

Hiilamo näkee, että kun käteisen käyttö on vähentynyt paljon, se haastaa kauppojen kassapalveluita.

– Voi olla hankala tilanne, jos kuluttaja maksaa isolla setelillä.

Lähimaksurajan nousulla oma vaikutuksensa

Eepeellä arvossa eli euromäärissä mitattuna käteistapahtumien osuus oli vielä ennen koronaa eli vuosina 2018-2019 noin viidennes, mutta Långnabban mukaan korona lähes puolitti sen.

– Käteisen määrä on ollut tasaisessa laskussa jo pitkään ennen koronaa ja korttimaksaminen on lisääntynyt. Lähimaksurajan nousu 50 euroon vuonna 2014 lienee yksi korttimaksamisen kehitystä vauhdittanut tekijä.

Tämä kuva on Eepeen Hyllykallion Prisman perjantaivilinästä helmikuulta 2021. Korona oli kiusana tuolloinkin, mikä selittää kasvomaskien tunnollista käyttämistä. Arkistokuva.

Kuva: Jouko Hänninen

– Vuosina 2020–2022 on nähty mobiilimaksamisessa isoa kasvua joskin sen osuus on vielä kokonaisuudesta melko pientä.  Eepeessä mobiililla luettujen korttimaksujen osuus on tällä hetkellä 6,3 prosenttia kaikista korttimaksuista.

Långnabba tietää, että käteisen käytön vähentymisestä huolimatta on kuitenkin paljon asiakkaita, joille käteisellä maksaminen on pääasiallinen maksutapa.

– Meidän on otettava tämä huomioon. Lisäksi erilaisiin häiriötilanteisiin on yhä syytä varautua pienellä käteisvarannolla.

Fakta: Käteisellä maksavat haluavat pysyä selvillä omasta kulutuksestaan

• Euroalueen maissa käteistä yhä suositaan siksi, että käteisellä maksaminen pitää kuluttajan tietoisena omasta kulutuksestaan.

• Lisäksi käteinen mielletään anonyymiksi ja sen koetaan siten antavan käyttäjälleen yksityisyyttä.

• Käteismaksut voidaan myös suorittaa välittömästi ilman katevarauksia.

• Niiden maksupisteiden määrä, joissa käteinen hyväksytään maksutavaksi, laski euroalueella 98 prosentista 94 prosenttiin vuosien 2019 ja 2022 välillä.

• Suomessa käteisen hyväksyntä laski 94 prosentista 85 prosenttiin vastaavalla ajanjaksolla.

• Suomea vähemmän käteismaksuja hyväksyviä maksupisteitä löytyy euroalueelta vain Alankomaista ja Latviasta.

  Lähteet: SPACE-tutkimus ja Suomen Pankin ekonomisti Taina Sinivuoren analyysi