Entinen kansanedustaja Leena Harkimo ryhtyy nostamaan suomalaisia turkiksia nykyistä enemmän esiin. Harkimo haluaa laajentaa käsitystä turkisalasta, joka hänestä nähdään usein liian suppeasti.
Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton ProFurin uutena markkinointikasvona aloittaa Leena Harkimo. Harkimon toimenkuva on edistää turkisten näkyvyyttä katukuvassa eli lisätä turkisten käyttöä esimerkiksi suomalaisessa vaatesuunnittelussa. ProFur määrittelee, että Harkimon tehtävänä on korostaa turkistarhausta merkittävänä elinkeinona. Harkimo kuvailee, että hän haluaa tehtävässään monipuolistaa näkemystä turkisalasta.
– Monella on aika suppea käsitys tänä päivänä, mitä turkistarhaus on. Haluan valottaa sitä koko kuvaa enemmän alan toimijoille ja myös kuluttajille.
Yksipuolisella kuvalla Harkimo myös viittaa siihen, että elinkeino jakaa voimakkaasti mielipiteet. Turkisten mannekiiniksi ryhtyminen ei silti pelota Harkimoa, sillä hänellä on mielestään vahvat perusteet turkisten puolestapuhujaksi.
– Meidän pitäisi olla ylpeitä siitä, millä tavalla tarhaus meillä hoidetaan. Ala on merkittävä, koska se työllistää suoraan ja välillisesti paljon ihmisiä ja on merkittävä vientituote. Sitä tämä kansakunta nyt tarvitsee. Tarhaus on muuttunut viime vuosien aikana entistä parempaan suuntaan monelta osin, kuten ympäristöasioiden osalta. Turkis on hyvin ekologinen valinta.
ProFurin toiminnanjohtajana työskentelee Marja Tiura. Sekä Tiura että Harkimo aloittivat kansanedustajana kokoomuksen riveissä vuonna 1999. Harkimo arvelee, että kansanedustajan työssä syntyneet laajat verkostot ovat turkisten hyödyksi, kuten myös Harkimon mallimaailman tuntemus. Hän on työskennellyt mallina.
– Tietenkin Marja Tiura hoitaa suhteet yhteiskunnallisiin päättäjiin, mutta jos minusta on siinä jotain apua, niin autan. Minulla on myös yhä edelleen paljon kontakteja mallialan toimijoihin.
Harkimo pohtii, että työ turkisten eteen on pääasiassa yhteydenottoja alan toimijoihin. Heidän kanssaan yhdessä Harkimo pohtii, miten turkisten menekkiä voi edistää ja alan osaamista tehdä tunnetuksi. Hyväksi edistyskohteeksi Harkimo nimeää suomalaiset nuoret suunnittelijat, joille hän aikoo viedä tietoa turkisten hyödyntämisessä.
– Suomen vaateteollisuus on materiaalitietoista. Meillä satsataan tuotteen ajalliseen kestävyyteen, mikä on tervettä kehitystä. Vaatteiden ylituotantoa ei meidän ympäristömme kestä ja siihen pitäisi pitkällä aikavälillä pystyä vaikuttamaan, Harkimo linjaa.
Harkimon arvion mukaan katukuvassa turkikset näkyvät hyvin vähän. Talvitakkien sesonkiaika tuo aidot tai tekoturkiksista valmistetut huppujen karvareunukset esiin, mutta muuten Suomen katukuva on varsin karvaton.
– Ruotsissa näkyy tällä hetkellä paljon erilaista turkista. Nuoret kaivavat äidin tai jopa isoäidin turkit esiin ja panevat suoraan vain päälle tai vähän niitä somistaen. Tämä tietysti osoittaa tuotteen kestävyyden, hän mainitsee.
Harkimon henkilökohtainen suhde turkiksiin on lämmin. Pikkutytön haave omasta turkista toteutui 1980-luvulla. Harkimo teetätti mustan pitkän minkkiturkin, joka on edelleen käyttökunnossa.
– Sitä pitäisi keventää. Se on aivan julmetun painava päällä, Harkimo nauraa.
Lisäksi Harkimo omistaa toisen vaaleamman ja mustaa hieman lyhyemmän turkin. Lisäksi hänellä on muita turkistuotteita.
– Minusta turkis on hieno, kaunis ja kestävä materiaali.
