Uutinen Vaasan Funkkis-talon eli entisen opistotalon myyntiaikeista on jättänyt hyvin hämmentyneen olon.
Keväällä 2023 Vaasan kaupunki ilmoitti halustaan vuokrata entisen opistotalonsa tiloja erilaisille toimijoille eli lähinnä taiteilijoille ja muille kulttuurialan ammattilaisille työhuoneiksi sekä harjoitus- ja esitystiloiksi.
Ilmoitus herätti kolme vuotta sitten Vaasan kulttuuriväessä kuhinaa. Muistan vieläkin oman Facebook-postaukseni. Uneksin siinä Vaasasta jopa pikku-Berliininä eli kaupunkina, jossa taiteella ja taiteilijoilla on aivan keskeinen, tärkeä ja tunnustettu asema.
Berliinin merkittävyys kulttuurikaupunkia eivät ole maailmanluokan taidelaitokset, kuten museot tai teatterit, vaikka niitäkin löytyy.
Muurin murtumisen jälkeen vuonna 1989 Berliinin tekivät yhdeksi maailman keskeisimmäksi kulttuurikaupungiksi taiteilijat.
Heitä alkoi muuttaa kaupunkiin koko ajan enemmän pitkin 1990–2000-lukua. He muuttivat kaupungin profiilin ja imagon sykkiväksi ja omaleimaiseksi suurkaupungiksi, jota muu maailma alkoi seurata ja jonne yhä useampi halusi matkustaa, jopa muuttaa. Taiteen kenttä, luovuus ja kokeilevuus alkoivat kukoistaa.
Yhdeksi luovan kaupungin tekijäksi nähdään tasapaino kulttuurin ja taiteen tuottamisen ja niiden kuluttamisen välillä.
Eli kaupungit, joissa asukkaat voivat sekä kuluttaa taidetta, kuten käydä teattereissa, museoissa ja konserteissa, että tehdä itse taidetta ja kulttuuria, muodostavat yhdessä luovan kaupungin.
Luovia kaupunkeja tutkineen Charles Landryn mukaan luovien kaupunkien uteliaisuus, mielikuvitus ja luovuus ovat ennakkoehtoja innovaatioiden aikaansaamiselle, kaupunkien ongelmien ratkaisemiselle ja uusien mahdollisuuksien luomiselle.
Vaasan kaupunki käyttää kulttuuriin vuosittain yli 10 miljoonaa euroa, josta menee vain murto-osa taiteen vapaan kentän eli taiteilijoiden toimintaan.
Jotta luova kaupunki syntyisi, kaupungin tulisi olla valmis muun muassa yhteistyöhön tilojen luomiseen myös taiteilijoiden kanssa. Tällaisen tilan Vaasan kaupunki synnytti keväällä 2023.
Opistotalon korjaustarve oli jo silloin tiedossa, ja talon omistajat, eli Vaasan kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt, olivat sen jo kerran myyneet ja yrittäneet myydä uudelleen nollatuloksin. Rakennuksella on miljoonien korjausvelka.
Miksi Vaasan kaupunki halusi ylipäätään asettaa taiteilijat valmiiksi selvästi huonokuntoiseen taloon? Taiteilijat ja taideyhdistykset ovat taloon nyt silti asettuneet. He ovat hakeneet rahoituksia tilojen rakentamiseen toiminnalleen sopiviksi, ja alkaneet saada Funkkikseen kuhinaa.
Vaasan kannattaisi nyt ottaa tilanne ja taiteilijat tosissaan. Oulussa Kulttuuritalo Valve toimii 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa ja jonkin verran samalla periaatteella kuin Funkkis.
Keväällä Oulun kaupunginhallitus hyväksyi talon 24 miljoonan euron peruskorjauksen hankeselvityksen. Funkkiksen peruskorjauksen hintalapuksi arvellaan neljää miljoonaa.
Jyväskylässä avattiin kesällä 2021 kulttuuritalo Villa Rana ja Turussa vuonna 2022 Taiteen talo.
Vaasassa voisi tulevaisuudessa olla monipuolinen ja nykyaikainen kulttuuritaloksi peruskorjattu Funkkis. Kaupunkien kujanjuoksussa se todellakin kannattaisi.