Halloween, tuo kummitusten, kuolleiden ja kaikenlaisen kauhun juhla, näkyy Suomessa vuosi vuodelta enemmän. Teemapäivään sopivien koristeiden osastot valtaavat kaupoissa hyllytilaa ja yksi jos toinenkin on saanut kutsun pippaloihin, jossa tarjoillaan kammottavan näköisiä herkkuja ja kerrotaan kummitusjuttuja.
Yhdysvalloista maailmalle levinnyt halloween ei ole suomalaisessa kalenterissa. Valtameren toisella puolella sitä vietetään lokakuun viimeisenä päivänä. Suomessa ovipielet somistetaan kurpitsalyhdyillä ja hämähäkinseiteillä joko edellisenä tai seuraavana viikonloppuna.
Suomessa halloween on sekoittunut osaksi sadonkorjuujuhla kekriä ja harrasta vainajien muistopäivää eli pyhäinpäivää. Tähän aikaan vuodesta uskotaan, että raja elävien ja tuonpuoleisen maailman välillä on tavallista ohuempi.
Kammottavaa kansanperinnettä
Kummitusjutuilla on peloteltu ihmisiä satoja vuosia. Kansanperinne on täynnä tarinoita, joissa tyypillisesti on vainaja, jolla on jäänyt jotain selvitettävää elävän maailman kanssa. Usein kummitusjutuissa toistuva piirre on se, että elämän ja kuoleman väliin on jäänyt seikkailemaan ammattiinsa tai asuin- tai työpaikkaansa syvästi kiintynyt henkilö.
Tällaisena pidetään esimerkiksi Seinäjoella Törnävän kartanon alueella työskennellyttä pehtoori Albin Wasastjernaa. Moni on kokenut miehen läsnäolon etenkin Kivinavetan vieressä olevassa Puistolassa, joka rakennettiin hänen kodikseen. Mies köhii ja on ahkera aukomaan ovia ja siirtelemään tavaroita.
– Albin ei ole ilkeämielinen. Hänen läsnäoloaan ei koeta pelottavana tai uhkaavana, vaan mukavalla tavalla jännittävänä. Hän ikään kuin kuuluu museoalueen tunnelmaan, selvitti museotoiminnanjohtaja Susanna Tyrväinen Eparille keväällä.
Kierrokset täynnä, lisää luvassa
Seinäjoen Museot pyysi toukokuussa asukkaita kertomaan kokemuksiaan Törnävän kartanon alueella tapahtuneista yliluonnollisista ilmiöistä. Kertomuksia saatiin kesän aikana muutama. Niiden ja jo aiemmin tiedettyjen tarinoiden perustella Törnävän kartanon alueella on järjestetty kymmenkunta kummituskierrosta.
Kertomuksia saatiin kesän aikana muutama. Niiden ja jo aiemmin tiedettyjen tarinoiden perustella Törnävän kartanon alueella on järjestetty kymmenkunta kummituskierrosta.
– Emme oikein ehtineet mainostaakaan niitä, kun ne jo myytiin loppuun. Uusia kierroksia on suunniteltu kevättalvelle tai viimeistään ensi syksyyn, kertoo kierroksia vetävä museolehtori Riikka Kaivola-Häyry.
Kierroksia suositellaan yli 15-vuotiaille.
– Tunnelma pimeässä kartanossa kynttilän valossa liikkuessa on jännittävä. Muutama vieras on pelästynyt joitakin kierroksen tapahtumia ihan kunnolla, mutta ovat jälkikäteen sanoneet sen olleen sopivan jännittävä kokemus.
Kaikkea ei kerrota etukäteen
Koska kummituskierroksia järjestetään edelleen, on ymmärrettävää, ettei museon väki halua paljastaa kaikkea lehtijutussa. Pari tarinaa he kuitenkin antoivat Eparin lukijoille kerrottavaksi.
Ensimmäisen tarinan kertoja työskenteli rautaruukin seppien asunnoksi 1800-luvulla rakennettujen, Punatulkuiksi kutsuttujen vaaleanpunaisten talojen remonttityömaalla. Kertoja sanoo tunteneensa rakennustelineillä räystään tuntumassa useana päivänä jonkin läsnäolon, vaikka muita työntekijöitä ei ollut paikalla. Mitään ei näkynyt tai kuulunut, mutta välillä ilmassa leijui haju, jota kertoja ei osannut kuvailla.
– Kertoja arveli, että kyseessä oli mies. Hän ei ollut uhkaava, vaan pikemminkin tyytyväinen ehkä juuri silloin tekeillä olleisiin korjauksiin, Kaivola-Häyry kertoo.
”Pieni jännitys on mukavaa”
Rosi Alten ja Jaakko Kujanpää saapuvat Törnävän kartanolle perjantai-illan ensimmäisen kummituskierroksen ensimmäisinä vieraina.
Seinäjokelainen pariskunta kertoo olleensa aina kiinnostunut Törnävän kartanon alueesta, jota he kuvailevat upeaksi.
– Vaikka olemme paikallisia, sisällä ei ole tullut käytyä. Siksikin tämä on jännittävä kokemus.
Kumpaakin kiinnostavat myös kartanon kummitukset.
– Ainahan pieni jännitys on mukavaa. Kyllä kummitukset ihmisiä kiehtoo, Alten sanoo.
Kujanpää on samoilla linjoilla.
– En nyt odota, että tavarat alkavat liikkua itsestään, mutta odotan hyviä tarinoita.
Alten ja Kujanpää ovat osa kuuden hengen porukkaa. Ryhmä on ollut ajoissa liikkeellä saadakseen liput kierrokselle, johon mahtuu tusina kävijää kerrallaan.
– Yksi meistä varasi kaikille liput kuukausi sitten, kun tämä viimeksi järkättiin. Silloin kaikki kierrokset oli myyty jo loppuun, Alten kertoo.
Pariskunnan lisäksi kartanon liepeillä odottelee jo 10 muuta kummitusfania. Tasan kello 18 vieraiden on määrä koputtaa pimeän kartanon keittiön ovelle.
