Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille jää mahdollisuus päättää, sallivatko ne kokonaisen tutkinnon suorittamisen avoimessa opetuksessa.
– Avoimen korkeakoulun kautta suoritettava tutkinto tulee olemaan mahdollistavaa lainsäädäntöä. Korkeakoulut itse päättävät, mitä tutkintoja ne tulevat tarjoamaan kokonaan avoimen kautta suoritettavaksi, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.).
Talvitien arvion mukaan korkeakoulut arvioivat myöhemmin, minkä tutkinnon suorittaminen olisi avoimen opetuksessa mahdollista. Kaikkea tuskin tulee saataville.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä viimeistellään parhaillaan uudistusta koskevaa lakiesitystä, joka annetaan eduskunnalle marraskuussa. Vielä toistaiseksi korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää hakemista tutkinto-opiskelijaksi.
Talvitie korostaa, että nuoria pitää saada nopeammin korkeakouluopintoihin. Työpaikoillakin koulutusvaatimukset ovat kasvaneet.
Hallitus pyrkii nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää nykyisestä 39 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. EU:ssa korkeakoulutettuja 25–34-vuotiaita oli 45 prosenttia ikäluokasta vuonna 2024.
Vaikka mielikuvissa Suomea pidetään korkean koulutuksen maana, Suomi on jumahtanut monien verrokkimaiden taakse.
Koskee lähinnä työssäkäyviä
Avoimen korkeakoulun kautta suoritettava tutkinto olisi mahdollista aloittaa aikaisintaan vuonna 2028. Sen voisivat suorittaa niin työssäkäyvät konkarit kuin esimerkiksi varakkaiden perheiden vesat.
Tutkinnon suorittamista avoimessa opetuksessa ovat kritisoineet useat opiskelijajärjestöt sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostot Unifi ja Arene. Maksullisen tutkintokoulutuksen tuominen korkeakoulutukseen on heidän mielestään tehty ilman perusteellista valmistelua.
– Avoimen kautta suoritettu tutkinto kohdentuisi todennäköisesti ensisijaisesti työssä käyville, jo korkeakoulututkinnon suorittaneille, opiskelijat ja rehtorit kirjoittivat keväällä.
Talvitie sanoo, että uudistus nimenomaan koskee työssäkäyviä, joilla on myös maksukykyä. Perustuslaki ei mahdollista, että tutkinto-oikeus avoimessa opetuksessa rajattaisiin vain työssäkäyviin tai tietyn ikäisiin, Talvitie sanoo.
– Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitteissa korkeakoulutus kuuluu kaikille.
Hän ei osaa arvioida, kuinka paljon avoimille tutkinto-opinnoille on kysyntää.
Ikäluokat pienevät
Hallitus on pyrkinyt nostamaan koulutustasoa kohdistamalla aloituspaikkoja ensikertalaisille.
– Koulutustaso ei nouse pelkillä aloituspaikoilla, Talvitie huomauttaa.
Ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria on tänä syksynä tuettu avoimiin korkeakouluopintoihin opintosetelikokeilulla. Ensi vuoden opiskelijavalinnassa uuden opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa aiempien opiskeluoikeuksien päättymistä.
Syksyllä käynnistyy esimerkiksi selvitys lyhyttutkintojen suorittamisesta korkeakoulutuksessa.
Ikäluokat pienenevät Suomessa rajusti. Se tavallaan helpottaa hallituksen tavoitetta saada koulutettua 60 prosenttia nuorista aikuisista korkeakoulussa.
Kun hallituksen nykyisenä tavoitteena on ollut se, että puolet nuorista aikuisista olisi saavuttanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä, ikäluokkien pienenemisen seurauksena kyse ei ole tulevaisuudessa merkittävästi suuremmasta ihmismäärästä.
– 60 prosenttia ei ole niin korkea nosto, mitä se olisi ollut 20 vuotta sitten, Talvitie sanoo.
Hänen mukaansa korkeakouluvisiotyön yhteydessä ei puhuttu kuitenkaan siitä, mitä ikäluokkien pieneneminen tarkoittaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen määrälle tulevaisuudessa.
