Viime viikko päättyi Eurooppa-päivään. Viikko sisälsi omalta osaltani runsaasti työtä ja monia tapaamisia, jotka liittyivät juuri EU:hun.
Esimerkiksi torstaina olin osa Suomen valtuuskuntaa, joka yhdessä tasavallan presidentin Alexander Stubbin kanssa otti vastaan ja kävi keskusteluja Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin kanssa.
Saksa on Suomelle erittäin tärkeä kumppani ja liittolainen sekä samalla Euroopan suurin talous. Jos Saksalla menee hyvin, kasvaa myös todennäköisyys uusien työpaikkojen syntymiseen meillä Suomessa.
Myöhemmin samana päivänä tapasin Montenegron Eurooppa‑ministerin Maida Gorčevićin. Montenegro kuuluu niihin ehdokasmaihin, jotka ovat edenneet kaikkein pisimmälle matkallaan kohti tulevaa EU‑jäsenyyttä.
Suomen näkökulmasta suhtaudumme myönteisesti unionin laajentumiseen niin kauan kuin ehdokasmaat täyttävät asetetut kriteerit, vahvistavat oikeusvaltiota ja taistelevat aktiivisesti korruption kaltaisia ilmiöitä vastaan.
Tällä viikolla taas matkustin alkuviikosta Kyprokselle vuorokaudeksi. Osallistuin Eurooppa-ministerien väliseen, epäviralliseen ministerikokoukseen, jossa keskustelimme muun muassa tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä unionin laajentumisesta.
Yleisesti voidaan todeta, että vahvaa Eurooppaa tarvitaan tämän päivän maailmassa enemmän kuin koskaan. Keskiössä ovat esimerkiksi energiaomavaraisuus, varautuminen, kilpailukyvyn vahvistaminen sekä teknologinen kehitys ja innovaatioiden edistäminen.
Pohjoismailla on uniikki mahdollisuus näyttää yhdessä suuntaa koko Euroopalle.
Äskettäin saimme hallituksessa päätökseen myös kuluvan vaalikauden viimeiset niin sanotut kehysneuvottelut.
Maailmantalouden jatkuvan epävarmuuden keskellä tarve politiikalle, joka vahvistaa työntekoa, yrittäjyyttä ja tulevaisuudenuskoa, korostuu entistä enemmän. Tämä oli myös lähtökohta päätöksiä tehdessä.
Useat konkreettiset toimet osoittavat tähän suuntaan. Tärkeitä panostuksia tehdään infrastruktuurin vahvistamiseen, kuten Vaasan sataman väylän syventämiseen ja Vaasan satamaradan sähköistämiseen.
Aiemmin tällä hallituskaudella on rahoitusta kohdistettu muun muassa valtakunnallisesti riskialttiiseen kohteeseen Kantatie 67 ja Valtatie 19 Kivisaari–Atria-tiejaksoon. Hallitus siis panostaa Vaasan vaalipiiriin.
Viime kuukausina Lähi-idän tilanne on heijastunut polttoaineiden hintoihin. Tämän takia hallitus teki päätöksiä, jotka auttavat erityisesti työmatkailijoita alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta 800 euroon vuodelle 2026
Lisäksi ajoneuvoveroa alennetaan 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen, ja kevennys kohdistetaan samantapaisesti kuin hallituskaudella aiemmin toteutetussa veronkevennyksessä. Nämä päätökset tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja helpottavat arjen liikkumisen kustannuksia.
Tilanteessa, jossa kansallinen keskustelu keskittyy hyvin pitkälti julkisen sektorin sopeutustarpeisiin, on tärkeää muistaa, että Suomi ei voi pelkästään leikata tai säästää menestyäkseen.
Tarvitaan tulevaisuudenuskoa erityisesti nuorille ja konkreettisia päätöksiä, jotka tekevät työnteosta, työllistämisestä ja yritystoiminnasta kannattavampaa. Siksi panostamme muun muassa nuorten työllistymissetelin kehittämiseen ja pitkäaikaistyöttömien osaamisen vahvistamiseen. Nämä ovat tärkeitä askelia oikeaan suuntaan.
Kotitalousvähennyksen korotus antaa tärkeitä signaaleja pienyrittäjille ympäri maan.
Vastaavasti energiaveron kevennykset maataloudelle vahvistavat kilpailukykyä sektorilla, joka on koko yhteiskunnan kannalta ratkaiseva.
Tälle hallitukselle on alusta asti ollut selvää, että maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Maatalouden kannattavuus, järkevä metsäpolitiikka ja ammattikalastajien toimintaedellytykset ovat edelleen keskeisiä osia kansantaloutta.
Kyse on niiden elinkeinojen turvaamisesta, jotka kannattelevat suurta osaa maastamme ja huoltovarmuudestamme. Yrittäjyyden eri muotoja tulee arvostaa, ja turhaa byrokratiaa tulee vähentää.
Yhteiskuntamme strateginen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Nyt tehtävien päätösten tulee vastata tämän päivän haasteisiin, mutta myös luoda perustaa tulevaisuudelle.
Tulokset ratkaisevat. Juuri siksi on elintärkeää, että olemme jatkossakin mukana niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään.