Hallitus julkistaa puolustuspoliittisen selontekonsa torstaina kello 13.30. Asia vahvistetaan Lännen Medialle hallituslähteistä.
Tiedotustilaisuus järjestetään Valtioneuvoston linnassa, jossa ovat paikan päällä puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.), puolustusvoimien edustajana pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Kari Takanen sekä edustajat keskustasta ja kokoomuksesta.
Selonteossa korostuu vahvasti Itämeren kiristynyt turvallisuustilanne. Viime vaalikaudella parlamentaarisessa työryhmässä päätettyjä puolustusvoimien materiaalihankintojen tasokorotuksia päätetään LM:n tietojen mukaan jatkaa ensi vaalikauden puolelle.
Vuotuinen tasokorotus on 150 miljoonaa euroa, joka on sama summa kuin mihin lisärahoitus päätettiin vuonna 2014 nostaa vuoteen 2020 mennessä. Hyväksyessään selonteon eduskuntapuolueet sitoutuvat pitämään 150 miljoonan euron tasokorotuksen voimassa myös vuoden 2019 jälkeen aina seuraavan selonteon laadintaan asti. Näin ainakin hallitus tulkitsee selontekoa, jonka yhtenä tarkoituksena on vahvistaa parlamentaarista yhteisymmärrystä puolustusvoimien vahvistamisesta.
Uutta valmiusrahaa puolustusvoimat saisi vuotuisesti 55 miljoonaa euroa, jolla kyettäisiin pitämään yllä korotettua valmiutta.
Tämä kirjaus tarkoittaa sitä, että hallitus pitää mahdollisina tilanteita, joissa Suomen on nostettava puolustusvalmiuttaan ja pidettävä korotettua valmiutta yllä pidempiä aikoja.
Korotettu valmius maksaa, koska esimerkiksi ammattiupseereille täytyy maksaa peruspalkan päälle lisäkorvauksia ja reservistä palvelukseen mahdollisesti kutsuttaville päivärahoja.
Yksi Hornet-hävittäjän lentotunti vastaavasti maksaa noin 9 000 euroa, ja korotettuun valmiuteen liittyisi Lännen Median lähteiden mukaan hyvin todennäköisesti ilmavoimien lisääntynyttä lentotoimintaa.
Suomen sodanaikaisten joukkojen vahvuus on tarkoitus nostaa nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000:een.
Puolustusselonteon perusvire on sama kuin hallituksen kesällä julkistamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa: sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan ei voida sulkea pois. Suomi varautuu torjumaan sekä laajan maahyökkäyksen että rajoitetun yllätyshyökkäyksen.
Erikseen sitä ei korosteta, mutta kaikki tietävät, että uusilla linjauksilla hallitus haluaa parantaa Suomen kykyä ja valmiutta torjua Venäjän mahdollisesti suoraan juuri Suomea vastaan kohdistamia sotilaallisia toimia.
Natoon Suomi ei ole liittymässä, mutta rivien välistä käy selväksi, että Nato on Suomen turvallisuuspoliittinen viitekehys. Hallitus korostaa kahdenvälisten yhteistyöasiakirjojen painoarvoa.
Viime vuonna sellaiset solmittiin Naton mahtimaiden Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa. Lännen Media uutisoi Britannia- ja USA-asiakirjoista samana päivänä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui Suomeen viime heinäkuussa. (LM 1.7.)
Nyt kahdenvälinen yhteistyöasiakirja on valmisteilla Nato-maa Saksan kanssa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hallitus ovat valinneet linjakseen, että Suomi antaa tekojen – ei sanojen – puhua puolestaan.
Niinistö osallistuu 16.–19. helmikuuta Münchenin turvallisuuskonferenssiin ja tapaa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin .
Kaksikko keskustelee säännöllisesti.
Naton sotilasstrategit lähtevät siitä, että Suomi olisi mukana länsiliittoumassa, jos Baltiassa leimahtaisi konflikti.
Suomessa jotkut keskustalaiset ja sosiaalidemokraatit pitävät yllä julkisia mielikuvia, että Suomi voisi pysytellä kriisin ulkopuolella. Ulkopoliittisessa johdossa toiveajattelua ei harrasteta.
Suomi myös arvioi, että Ruotsi on jo saanut epäviralliset turvatakuut Natolta ja Yhdysvalloilta. Tätä ei toki sanota torstaina julkistettavassa selonteossa ääneen.
Suomi haluaa jatkaa puolustusyhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa, mihin liittyy yhteisen taistelukyvyn kehittäminen maiden puolustusvoimien välille.
Stoltenberg julkisti tiistaina lukuja, jotka helpottavat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sitouttamista Natoon.
– Vuonna 2016 eurooppalaisten jäsenmaiden ja Kanadan reaaliset puolustusmenot kasvoivat 3,8 prosenttia. Se on lähes 10 miljardia dollaria enemmän puolustukseemme, Jens Stoltenberg painotti lehdistötilaisuudessaan Brysselissä.
Hän paljasti, että puolustusmenojen kasvattaminen on ollut pääaihe hänen ja Trumpin kahdessa puhelinkeskustelussa.
Trump on vaatinut keskusteluissa, että jokaisen Nato-maan on käytettävä vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.
Talouden supervallan, Saksan, luku on 1,2 prosenttia.
Euroopan Nato-maista vain Kreikka, Britannia, Viro ja Puola täyttävät suosituksen, jota presidentti Trump saattaa pitää vaatimuksena. Jos loput maat nostavat puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, Euroopassa alkaa kymmenien miljardien eurojen uusi asevarustelu. Tämä saattaisi herättää myös poliittista vastustusta monien maiden äänestäjien keskuudessa.
Suomen puolustusmenot ovat suurten hankintojen ansiosta käytännössä Naton suositusten mukaiset, vaikka Suomi ei ole läntisen puolustusliiton jäsen.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA
