Hallitus on päässyt sopuun lakiesityksestä irtisanomisen helpottamiseksi. Asiasta kertoi työministeri Matias Marttinen (kok.) tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Lakiesityksestä on neuvottelujen jälkeen poistettu kaksi hallituksen sisällä kiistaa aiheuttanutta kohtaa. Uudessa esityksessä ei ole enää alisuoriutumista lakiin kirjattuna irtisanomisperusteena eikä muutoksia varoitusmenettelyyn.
Sopu syntyi julkisen kiistelyn jälkeen. Hallituspuolue perussuomalaiset vastusti voimakkaasti julkisuudessa molempia muutoksia. Esimerkiksi alisuoriutumisen kirjaamista valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) piti hallitusohjelman vastaisena.
Kokoomuslainen työministeri Marttinen ei halunnut avata sitä, miten ratkaisuun päädyttiin.
– Se on selvää, että ainahan monipuoluehallituksessa käydään hallituksen sisällä neuvottelut siitä, mitkä ovat näiden lainsäädäntöhankkeiden yksityiskohdat.
Marttisen mielestä lakiesitykseen tehdyissä muutoksissa on kyse äärimmäisen pienistä yksityiskohdista, jopa "vähäpätöisistä".
– Jos huomio kiinnittyy niihin, kaikki tahot eivät tahdo nähdä metsää puilta.
Tulevia lakimuutoksia hän pitää erittäin merkittävinä rakenteellisina uudistuksina.
Marttinen korosti, että jo tälläkin hetkellä alisuoriutuminen on oikeuskäytännössä laillinen irtisanomisperuste. Tähän ei ole tulossa muutosta. Toisaalta koska yleisesti irtisanominen helpottuu, myös alisuoriutuminen voi jatkossa helpommin täyttää irtisanomisen kriteerit.
Irtisanomiseen riittää asiallinen syy
Lakiuudistuksen ytimessä on, että jatkossa irtisanomisen perusteeksi riittää vain asiallinen syy. Tällä hetkellä syyn täytyy olla asiallinen ja painava. Samalla hallitus aikoo poistaa laista esimerkiksi sen vaatimuksen, että irtisanomisen perusteena olevan rikkeen tai laiminlyönnin pitäisi olla olennainen ja vakava.
Muutoksia on tulossa myös uudelleensijoituksen velvollisuuteen. Se olisi jatkossa vain tilanteissa, joissa työntekoedellytykset ovat heikentyneet esimerkiksi sairauden vuoksi.
Marttiselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, kuinka varmasti irtisanomiskynnys tulee laskemaan ja miltä osin se jää tulevan oikeuskäytännön varaan.
– Arvio on se, että nämä lainsäädännön muutokset ovat sen verran merkittäviä, että niillä tulee olemaan vaikutusta siihen, että kynnys irtisanoa tulee madaltumaan.
Tulevaa irtisanomiskynnyksen tasoa ei tarkasti voida arvioida, sillä oikeuskäytännön syntymisessä menee Marttisen mukaan useita vuosia.
Hallitus tavoittelee muutoksella sitä, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset uskaltaisivat palkata uusia työntekijöitä herkemmin.
– Saamme lisättyä rohkeutta rekrytoida suomalaisiin pk-yrityksiin, Marttinen sanoi.
Hallituksen on tarkoitus antaa esityksensä eduskunnalle lokakuun puolivälissä viikolla 42.
Muita neuvotteluja vielä kesken
Perussuomalaiset on esittänyt julkisuudessa vaatimuksia myös lakiesitykseen, joka koskee muun muassa määräaikaisuuksien muuttamista. Tästä hallituksessa ei ole vielä sopua.
Jatkossa määräaikainen työsuhde voitaisiin tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, kun sopimus olisi työnantajan ja työntekijän välillä ensimmäinen. Tällä hetkellä tarvitaan perusteltu syy.
Lisäksi hallituksen on tarkoitus antaa syksyn aikana esityksensä hankintalain uudistuksesta. Marttisen mukaan näissä molemmissa on tapauksissa osapuolet ovat jo hyvin lähellä toisiaan ja esityksistä voidaan kertoa tarkemmin lähiaikoina.
