Orpo-Purran hallitus on vienyt läpi työvoimapoliittisia muutoksia, jotka sekä epäsuorasti että suorasti heikentävät naisten asemaa työmarkkinoilla ja heidän tasa-arvoisia mahdollisuuksiaan edetä työurallaan.
Muun muassa paikallista sopimista on laajennettu, mikä käytännössä heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työehtoihinsa, palkkaansa ja työaikoihinsa.
Hallitus on myös madaltanut irtisanomissuojaa, joka lisää työntekijöiden epävarmuutta, tämän lisäksi työttömyysetuuden suojaosa poistettiin.
Määräaikaisten työsopimusten helpottaminen ilman erityistä syytä on erityisen ongelmallista naisille työmarkkinoilla.
Suomessa naiset tekevät jo nyt useammin töitä määräaikaisilla työsopimuksilla kuin miehet, erityisesti julkisella sektorilla sekä palvelu- että hoiva-alalla.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2023 kolmasosa 15–29-vuotiaista naisista työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun määräaikaisten sopimusten jatkaminen muuttuu epävarmaksi, lakimuutos kohdistuu erityisesti niihin naisiin, jotka suunnittelevat perheen perustamista, ovat raskaana tai käyttävät vanhempainvapaita.
Lakiehdotusta ei ole kritisoinut pelkästään oppositio, vaan myös hallituspuolueiden omat naisjärjestöt ovat varoittaneet muutoksen vaikutuksista ja vaatineet esityksen uudelleenarviointia tasa-arvon ja syrjinnän näkökulmasta.
Tämä oikeistohallitus on iskenyt kovaa naisiin ja lapsiperheisiin Suomessa.
Suomi tarvitsee työelämää, jossa ihmiset uskaltavat suunnitella tulevaisuutta, perustaa perheitä ja kehittyä urallaan, ilman kasvavaa epävarmuutta.
Tasa-arvo työelämässä ei tapahdu itsestään, se vaatii poliittisia päätöksiä, jotka vahvistavat turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia jokaiselle.