Vaatimus henkilöstön hallintoedustuksesta tulisi laajentaa yli sadan työntekijän yrityksiin, ehdottaa selvityshenkilö, varatuomari Jukka Ahtela. Hän luovutti tiistaina selvityksensä asiasta työministeri Arto Satoselle (kok.).
Hallintoedustuksella tarkoitetaan sitä, että henkilöstöllä on edustus joko yrityksen johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa. Työnantaja saa viime kädessä määrittää sopivan elimen.
Tällä hetkellä edustus täytyy olla vähintään 150 työntekijän yrityksissä. Petteri Orpon (kok.) hallitus pyysi Ahtelaa selvittämään, voisiko rajaa laskea.
Ahtela päätyi esittämään sadan työntekijän rajaa, joka toisi lain piiriin noin 750 uutta yritystä. Toinen vaihtoehto olisi alentaa soveltamisrajaa 50 työntekijään, mutta Ahtela pitää perustellumpana edetä maltillisesti.
Lisäksi Ahtela esittää pienempiä täsmennyksiä nykylainsäädäntöön ja peräänkuuluttaa työmarkkinaosapuolten yhteistyötä koulutuksessa ja viestinnässä.
Kevennetty versioAhtela esittää menettelyä kuitenkin kevennettynä myös 100–150 työntekijän yrityksille. Yrityksellä olisi mahdollisuus sopia edustuksen toteutumisesta noudattamalla jatkuvan vuoropuhelun periaatteita.– Yrityksessä pitää ottaa hallintoedustus puheeksi ja sopia tiettyjä jatkuvan vuoropuhelun periaatteita noudattaen oma malli, jolla tämä hoidetaan, Ahtela avasi ehdotustaan tiedotustilaisuudessa tiistaina.Hänen mielestään tämä voisi myös toimia "kenkälusikkana" eli ensi vaiheena ennen varsinaisen hallintoedustuksen toteutumista.Lainsäädännöllisesti ei mullistava
STT kysyi tiedotustilaisuudessa, eikö kyse olisi suhteellisen pienestä muutoksesta. Ahtela myönsi, että lainsäädännöllisesti muutos tuskin olisi mullistava.
Hän kuitenkin perusteli kevytversiota sillä, että pienissä yrityksissä hallinto on usein heiveröisempää kuin isommissa yrityksissä. Ei saisi syntyä ikään kuin veruketta ajatukselle, että hallintoedustus ei siksi toimi.
– Näkisin, että käytännössä tämä on keino, jolla voidaan hallintoedustuksen käyttöönottoa edistää. Se ei ole mikään kiertomahdollisuus.
Ahtela toteaa selvityksessään, että pienemmissä yrityksissä esimerkiksi hallitus on usein pieni ja omistajapainotteinen. Käytännön päätöksiä tekevät toimitusjohtaja ja hänen lähipiirinsä.
Tarkoituksena ei ole, että yritykset pakotettaisiin luomaan uusia hallintorakenteita. Tämän vuoksi myöskään edustuksen ulottamisessa liian pieniin yrityksiin ei ole järkeä.
Satonen: Päätöksiä kevään puoliväliriihessä
Työministeri Satonen antoi tiedotustilaisuudessa ymmärtää, että muutoksia on luvassa.
– Tämä selvitys osoittaa sen, että tälle soveltamisalan alarajan laskemiselle on perusteita. Kuinka paljon sitä lasketaan, tämä on sitten asia, joka päätetään puoliväliriihessä, Satonen sanoi.
Satosen mukaan joustavuuden säilyttäminen on kuitenkin tärkeää. Hallituksen puoliväliriihi eli talousneuvottelut käydään huhtikuussa.
