Ruotsissa voidaan uuden lain myötä takavarikoida rikollista alkuperää olevaa omaisuutta riippumatta siitä, voidaanko henkilön todistaa syyllistyneen rikokseen. Tarkoitus on kitkeä rehottavaa jengirikollisuutta.
Oikeusministeriön mukaan myös Suomessa aiotaan Ruotsin mallin mukaisesti helpottaa omaisuuden poisottamista, jos on perusteltu syy epäillä omaisuuden olevan rikollisesti hankittu.
Oikeusministeriö on syksyllä asettanut työryhmän valmistelemaan laitonta alkuperää olevan omaisuuden poisottamista helpottavaa lainsäädäntöä.
Suomeen kaavaillun lain myötä esimerkiksi vaatimukset oikeudenkäynnistä edellytyksenä omaisuuden poisottamiselle voivat keventyä ja selvitysvelvollisuus omaisuuden alkuperästä siirtyä viranomaisilta omaisuuden haltijalle itselleen.
Ruotsin uuden lain mukaan henkilön, jolla on esimerkiksi suuria määriä käteistä, suuria pankkisaldoja tai luksustavaroita ilman niitä selittäviä laillisia tuloja, tulee pystyä selittämään, mistä ne tulevat. Laki kattaa myös lapset ja nuoret sekä vakavan mielenterveyden häiriön aikana toimineet henkilöt.
– Myös Suomessa tarvitaan kovia tehokkaita keinoja jengirikollisuuden torjumiseksi. Jengirikollisuus houkuttelee vähemmän, kun sillä saavutetut pikavoitot voidaan takavarikoida, sanoo oikeusministeri Leena Meri ministeriön lausunnossa.
Lokakuun alussa aloittaneen työryhmän ohjenuorana on paitsi Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelma, myös EU:n direktiivi viime keväältä.
Esitys eduskunnalle keväällä 2026
Työryhmän puheenjohtaja Sampo Brander kertoo STT:lle, että työryhmä tutkii vielä EU-direktiiviä sekä Ruotsin ja muiden verrokkimaiden lainsäädäntöä ja että työ on vasta aluillaan.
– Edessä on iso savotta pelkästään sen takia, että EU:n direktiivi on aika pitkä. Siinä on 38 artiklaa, eli aika paljon täytyy käydä läpi kansallisen lainsäädännön sisältöä ja katsoa, että vastaako se tätä direktiiviä. Jos se ei vastaa, niin pitää siltä osin muuttaa, Brander sanoo.
Branderin mukaan tavoitteena on, että lopullinen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle keväällä 2026.
EU:n direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika päättyy marraskuussa 2026, mihin mennessä kansallisen lainsäädännön tulisi olla astunut voimaan.
Branderin mukaan Suomessa voidaan nykyiselläänkin joissain tapauksissa tuomita menetetyksi myös sellainen omaisuus, jota ei pystytä yhdistämään mihinkään yksittäiseen rikokseen tai ilman että ketään tuomitaan rikoksesta. Rikoksen tekijällä on Suomessakin joissain tapauksissa todistustaakka siitä, että omaisuus on laillisista lähteistä.
Brander itse katsoo, että Suomessakin keinojen koventaminen voi auttaa jengirikollisuuden torjumisessa, vaikka se ei täällä olekaan yhtä suuri ongelma kuin Ruotsissa.
– Järjestäytyneen rikollisuuden keskeisenä motiivina on tietysti taloudellisen hyödyn saaminen. Siksi hyötyyn puuttuminen on lähtökohtaisesti hyvin tehokas tapa ja tärkeä tapa torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, hän uskoo.
Muitakin keinoja väläytelty
Hallituksessa on pohdittu muitakin keinoja jengirikollisuuden torjumiseksi. Viime vuonna STT kertoi sisäministeri Mari Rantasen (ps.) väläytelleen, että Suomessakin tulisi pohtia Tanskassa käytössä olevia niin sanottuja tarkastusvyöhykkeitä. Tarkastusvyöhykkeeksi julistetulla alueella poliisi saa tutkia rajatun ajan vapaasti ihmisiä ja ajoneuvoja aseiden varalta, ilman että toimiin tarvittaisiin rikosepäily. Tarkastusvyöhykkeet ovat olleet käytössä Tanskassa jo kaksikymmentä vuotta.